Tämän kirjoituksen tavoitteena on kertoa mitä yhteistoiminnallinen johtaminen (YTJ) on ja miten se otetaan käyttöön työyhteisössä. Minulle YTJ on filosofia, jonka periaatteet ovat yhteneviä yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteiden kanssa. Näissä molemmissa on kyse erittäin haastavasta työskentelytavasta, joiden hallinta edellyttää niiden taustateorioiden tuntemista ja sisäistämistä.

Yhteistoiminnallisen johtamisen periaatteiden hallinta, henkilöstön aito kuuleminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen auttaa johtoa viemään läpi haastaviakin muutoksia. Muutokset ovat yleensä äärimmäisen haastavia eikä prosessissa ole oikotietä.  Onnistuminen edellyttää henkilöstön sitoutumista, mikä tarkoittaa, että heidät tulee ottaa mukaan muutoksen valmisteluun alusta lähtien, sen kaikkiin vaiheisiin.  Yritän tämän kirjoituksen avulla avata mitä se tarkoittaa käytännössä.

Tämä  postaus on kesken, mutta tälläkin pääsee vauhtiin 🙂

Yhteistoiminnallisen johtamisen teoriaa

 

Yhteistoiminnallinen johtaminen (YTJ) on kohtuullisen tuore käsite suomen kielessä. Taisin olla ensimmäinen (?), joka otin sen käyttöön vuonna 2005 kirjoittaessani siitä artikkelin. Tuo artikkeli löytyy tästä linkistä:

Yhteistoiminnallinen johtaminen

Cooperative leadership, Asko Leppilampi 2009 (in english)

Tuon artikkelin avulla lukija saa käsityksen siitä, mistä yhteistoiminnallisessa johtamisessa on kyse ja miten se toimii käytännössä.

Tässä vielä yhteistoiminnallinen johtaminen pähkinänkuoressa Antti Leppilammen tekemän animaatiovideon avulla:

Antti Leppilampi – Yhteistoiminnallisen johtamisen peruspiirteet

Yhteistoiminnallisen johtamisen käytäntöä

 

Hyvä tutustuminen luo perustaa positiiviselle riippuvuudelle

Positiivisen riippuvuuden luominen on kaiken A & O rakennettaessa yhteistoiminnallista organisaatiota, jossa henkilöstö luottaa toisiinsa, uskaltaa ilmaista mielipiteitään, ei pelkää virheitä, osaa olla luova,… Tästä aukeavaa harjoitusta kannattaa soveltuvin osin käyttää kauankin toimineen työyhteisön kehittämisen apuna. Esiteltäviä kohteita voi vaihdella tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että henkilöstö oppii ilmaisemaan itseään ja uskaltaa osallistua keskusteluun kokouksissa ja yhteisissä tapaamisissa.

Yhteistoiminnallisen johtamisen (ja opettamisen) portaat 2: Tullaan tutuiksi – apua ryhmäyttämiseen

Hyvä kokouskäytäntö

Yhteistoiminnallisen, oppivan tiimiorganisaation rakentaminen lähtee liikkeelle hyvin johdetuista palavereista ja kokouksista. Niissä vetäjä mallittaa samalla sitä, millaisia odotuksia johdolla on tiimin/organisaation toiminnan kannalta. Olen avannut hyvää kokouskäytäntöä artikkelissa “yhteistoiminnallinen johtaminen“.  Tässä kuitenkin vielä tarkempia ohjeita siitä, miten kokouksia voi kehittää ja miten hyvän kokouskäytännön malli saadaan toimimaan.

TEHOKKUUTTA KOKOUKSIIN!

 

 

Yhteiset pelisäännöt

Tutustuminen ja yhdessä sovitut pelisäännöt ovat perusedellytyksiä hyvälle yhteistoiminnalliselle työskentelylle, johon kaikki osallistuvat. Tässä on esimerkki siitä, mitä ne voivat olla esim. koulutusryhmässä. Näitä kannattaa ottaen soveltuvin osin käyttöön myös työyhteisöjen tapaamisissa.

Yhteiset pelisäännöt – esimerkki

Tässä on vielä esimerkki siitä, miten pelisääntöjä voi rakentaa yhdessä koko henkilöstön kanssa.

Tiimin pelisäännöt – perusteita ja esimerkki niiden valitsemiseksi

 

Tiimin rakentaminen

 

Olen työstänyt vuosien varrella yhdessä koulutettavieni kanssa erittäin käyttökelpoisen lomakkeen tiimien rakentamisen tueksi. Tuo lomake löytyy tästä linkistä:

Tiimisopimuslomake

Tiimisopimuksen täyttäminen kannattaa tehdä yhdessä tiimiläisten kanssa niin, että he ottavat päävastuun sen tekemisestä. Ilman omaa panosta alusta lähtien henkilöstö ei välttämättä sitoudu sopimukseen. Se kannattaa tehdä hitaasti kiiruhtaen niin, että jokainen ymmärtää koko ajan mitä ollaan tekemässä ja miten? Sen vuoksi olen kirjoittanut ohjeet siihen, miten lomaketta voisi/kannattaisi täyttää.

Tästä löydät yksityiskohtaisen ohjeen tiimisopimuksen täyttämiseen:

 

Tästä alta löydät lyhennetyn ohjeen tiimin rakentamiseen:

Ohjeita tiimin rakentamiseen (lyhyt)

 

Tukea tiimin toiminnan arviointiin

 

Organisaation kehittäminen – esimerkkijuoksutuksia

Seuraavasta linkistä  aukeaa esimerkki siitä, miten organisaatio valitsee yhteisen kehittämiskohteensa.

Kehittämiskohteen valinta

Kun kehittämiskohde on valittu, jatketaan sen käsittelyä esimerkiksi seuraavalla linkistä aukeavalla tavalla:

Kehittämiskohteen käsittely

 

 

Johtaminen on määrätietoista, pitkäkestoista toimintaa

 

Yhteistoiminnallisen johtajan toiminta muistuttaa paljon valmentajan/kouluttajan toimintaa. Peruselementin ovat samat, kuten myös yhteistoiminnallisessa oppimisessa ja johtamisessa. Siksi olisi hyvä, että itseään kehittävä johtaja/esimies kävisi alla olevaa listaa ajatuksella läpi ja miettisi, miten voisi muuttaa omaa toimintaansa sen avulla. Hyvä keino päästä eteenpäin on, että organisaation johtoryhmä pohtisi omaa toimintaansa tsekkauslistan avulla, valitsisi sieltä muutaman kehittämiskohteen ja sopisi, kuka/ketkä ottaa vastuulleen niiden eteenpäin viemisen johtotiimissä.

 

Kouluttajan tsekkauslista – Miten toteuttaa vaikuttavaa koulutusta?

 

 103 total views,  2 views today

Jos koet tämän artikkelin hyödylliseksi, ole hyvä ja jaa sitä eteenpäin, kiitos!