Minun ajattelussani yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä yhdistää yksi selkeä piirre. Kun kaikki yhteistoiminnallisen oppimisen 5 keskeistä periaatetta on huomioita opetuksessa, voidaan puhua yhteistoiminnallisesta oppimisesta.
Kerään tähän alle esimerkkimenetelmiä, joita jokainen teistä saa mieluusti hyödyntää. Ex-kollegaani Toivo Lonkilaa lainaten totean, että “vähäisestäkin lainaamisesta olen kiitollinen”. Continue reading
3,297 total views, no views today
“Tullaan tutuiksi” -harjoitus on merkittävä osa uuden porukan ryhmäyttämistä. Tätä osuutta ei kannata laiminlyödä missään tilanteessa. Kokemuksieni mukaan se on vahva askel kohti positiivista riippuvuutta. Jännitys laukeaa, naurua piisaa, tunnelma vapautuu ja matka kohti positiivista riippuvuutta (yhteisöllisyyttä) on alkanut. Siitä on hyvä jatkaa kohti pelisääntöjä ja tavoitteita. Tämän artikkelin tavoitteena on antaa vinkkejä näihin haasteisiin:
Alla oleva esimerkki on tehty aikuisille, työssä käyville koulutettaville tai työyhteisön henkilöstön tutustuttamiseen. Esiteltäviä asioita voi vaihdella tilanteen ja kohderyhmän mukaan, mutta noilla on hyvä lähteä liikkeelle ainakin aikuisten kanssa. Lasten kanssa voi kysellä harrastuksia, lemmikkiä, suosikkiesiintyjää… Tärkeintä, että saa osallistujien silmät loistamaan ja naurun raikaamaan. Continue reading
5,946 total views, no views today
Tämä harjoitus on jatkoa kategoriaan “Oppimisen ja kasvun edistäminen”.
Tämä harjoitus tuo osallistujat osallistujat henkisesti paikalle, kun tavoitteena on miettiä esim. koulun opetuksen tai yrityksessä asiakastapaamisen kehittämistä:
1. Jokainen valitsee itselleen parin, jonka kanssa tekee harvoin tai ei koskaan yhteistyötä.
2. Molemmat kertovat opetus-/oppimiskokemuksen (tai kokemuksen hyvästä asiakaskohtaamisesta), jonka aikana oppijat innostuivat todella paljon opiskelemaan ja perustelee miksi. Pari kuuntelee tarkasti ja valmistautuu laittamaan hyvän kiertämään. (5 min)
3. Yhdistetään 2 paria. Jokainen kertoo ryhmässä sen, mitä kuuli pariltaan. Ryhmä pohtii kuulemaansa ja valitsee 3-4 syytä motivoitumiseen. Kukin valmistautuu raportoimaan muille ryhmän valinnat perusteluineen. (10 min)
4. Ryhmissä otetaan jako neljään.
5. Vetäjä kyselee joltain ryhmältä YHDEN motivoimiskeinon (tai hyvän asiakaskohtaamisen) ja perustelun esim. niin, että numero 2 vastaa.
6. Tämä toistetaan muutaman kerran ryhmää vaihtaen niin, että keino/kokemus on joku muu kuin jo mainittu.
7. Keinot kirjataan, jonka jälkeen etsitään 2-3, joita lähdetään testaamaan omassa työssä.
8. Sovitaan milloin asiaan palataan vaihtamaan kokemuksia ja miettimään seuraavia askelia.
Kooste näistä harjoituksista löytyy täältä:
Oppimisen ja kasvun edistäminen – harjoituksia (muokattu 3.5.2018)
1,365 total views, 3 views today
Yksi tapa pedagogisen keskustelun käynnistämiseen on saada opettajat keskustelemaan aineryhmien sisällä ja/tai välillä arjen opetustyöhön liittyvistä ongelmista ja ideoista tässä esimerkissä esiteltävän ryhmäkonsultaatioharjoituksen avulla. Onnistuessaan harjoitus avaa jonkin tien kohti aineryhmien yli menevää yhteistyötä opettajien tutustuessa kollegoihin pedagogisten keskustelujen avulla. Usein esteenä uusille yhteistyökumppaneille ovat pinttyneet tavat ja ”leimat otsassa” vaikka perussyynä voi olla, ettei tunne ”todellista” kollegaansa vaikka olisi ollut hänen kanssaan töissä vuosikausia. Tällaisen toiminnan etätavoitteena on hyvä pitää ennakkoluulotonta arjen yhteistyön kehittämistä. Continue reading
1,530 total views, no views today
Tässä toisessa pedagogisen keskustelun menetelmällisessä esimerkissä olen ottanut lähtökohdaksi yhteistoiminnallisen oppimisen filosofian mukaisesti toteutettavan oppimisprosessin ns. palapelityöskentelyn avulla. Ajatukseni on, että opettajat saavat omien kokemuksiensa kautta rohkeutta toteuttaa vaihtelevia YTO-menetelmiä myös oppijoiden kanssa. Tavoite on, että yhteinen kokemus herättäisi arvioivaa keskustelua koulun pedagogisesta tilanteesta. Päävastuu keskustelun herättämisestä ja rakenteiden luomisesta on rehtorilla/pedagogisella johtajalla. Etätavoite on, että jokainen kantaa jatkossa 100 % vastuun siitä, että omassa koulussa käydään säännöllisesti pedagogista keskustelua. Ihanne on, että rehtori tekisi itsensä ”tarpeettomaksi”, jolloin keskusteluista ja jatkuvasta opetuksen reflektiosta tulisi koulun arkirutiini. Olisiko tässä esimerkissä aineksia käynnistämään tuo prosessi? Continue reading
5,034 total views, no views today
Olen yrittäjä, kouluttaja, työyhteisövalmenta ja tietokirjailija, joka ei malta pysähtyä vaikka lupa olisi.
Olen toiminut (opettajan)kouluttajana ja valmentajana vuodesta 1975 lähtien. Jäin eläkkeelle vuonna 2014 ja huomasin lähes heti olevani Ei koskaan eläkkeelle ry:n jäsen. Viime aikoina olen keskittynyt lähinnä matkustelemaan ja mökkeilemään. Teen edelleen silloin tällöin valmennuksia ja tuntuu, että vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Pidän edelleen ammattitaitoani yllä lukemalla, kirjoittamalla ja kouluttamalla.
Perustin pari vuotta sitten pienen porukan kanssa uuden yhtiön Suomi taskussa Oy:n, josta voit lukea lisää sivustosta www.suomitaskussa.eu . Toimin tuon maahanmuuttajille maksuttomia kielenopetusvideoita tuottavan yrityksen hallituksen pj:na ja autan yhtiön verkostoitumisessa yms.
Jos tarvitsette osaavaa ja innostavaa kouluttajaa, laita minulle postia asko@leppilampi.com.
PS. Meinasin ihan unohtaa. Olen käyttänyt viime aikoina valtavasti aikaa siihen, että perustin matkablogin. Sen kasaaminen vuosien aikana tehdyistä matkapäiväkirjoista on ollut hurjan aikaa vievä juttu. Osoitteessa www.appamatkustaa.fi on yli 200 matkapäiväkirjaa eri puolilta maailmaa.
© 2019 Opitaan yhdessä
Theme by Anders Noren — Up ↑
Viimeisimmät kommentit