Mitkä asiat suomalaiset opettajat kokevat onnellisuuden lähteinä osana maailman onnellisinta kansakuntaa? Se on tämän kirjoitukseni pääpointti. Haastoin lukijoitani jakamaan omia kokemuksiaan. Havaitsin, että ei ole helppoa saada kiireisiä ihmisiä kertomaan näistä asioista. Olisin odottanut suurempaakin vastausvyöryä, mutta tällä kertaa näin. Ei se määrä vaan laatu!

Olen kiitollinen alla olevalle porukalle, joka jakoi ajatuksiaan. Oli mukava havaita, että samat, tietyt asiat toistuvat heidän kokemuksissaan ja aiemmissa kirjoituksissani, jotka perustuvat tutkimustietoon ja omiin kokemuksiini. Kyllä näistä onnen portaat alkavat hahmottua.

Vaikka artikkelikuvana on Maslovin tarvehierarkia, se toimii vain peilinä, jonka kautta alla olevia ajatuksia kannattaa tarkastella.

Aloitin täsmälleen kuukausi sitten kirjoitussarjan, jonka teema liittyy onnellisuuteen ja onnellisuusjohtamiseen (yritän ajaa tätä termiä läpi 🙂 ) Koen reilun 5 vuoden eläkeläiselämän jälkeen paljon sellaista tunnetta, jota voi kutsua onneksi. Lupasin heittäytyä prosessiin, jonka etenemistä ja lopputulosta en tiennyt. Enkä tiedä vieläkään, mutta matkalla ollaan.

Tämän matkani aikana saimme sattumoisin lukea jo toisena peräkkäisenä vuotena olevamme maailman onnellisin kansa. YLE uutisoi sen tälla tavalla:

Suomi on maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin, nyt selvällä erolla muihin

 

Minut tekee onnelliseksi myös se, että minun ei ole pakko tehdä juuri mitään. Ainoa piiskuri olen minä itse. Se lienee luonteen piirre, jonka olen saanut äidinmaidossa ja/tai johon olen kasvanut vanhempieni, opettajieni, kanssaeläjieni, kokemusteni ja oppieni myötä. Kun asettaa itselleen tavoitteita, ne tulee parhaiten saavutetuksi.  Ja onnellisuushan syntyy oikeiden tekojen seurauksena, joista toisten ihmisten auttaminen ja huomioiminen eivät ole suinkaan vähäpätöisimpiä. Päinvastoin! Näistä olen kirjoitellut myös onnellisuusjutuissani ja ne ovat nousseet täällä esille myös asiantuntijoiden & tutkimusten kautta.

 

Kel onni on, se onnen näyttäköön!

 

 

 

Opettajien mielipiteitä onnesta ja onnellisuudesta

 

Alla olevat opettajat ym. vastasivat kysymykseeni “Mieti 3-5 sanaa/asiaa, jotka vaikuttavat onnellisuuteen” näin:

Tommi Viljakainen Ystävät, lapset, luonto, yhteys, rakkaus, oivallukset, kokeminen.
Onnentäyteistä matkaa onnen lähteille! 🙏

Kaarina Peuraniemi Minusta tuo Eino Leinon hiljainen onnellisuus on hieno oivallus. Minulle onnellisuus tulee siitä, että hyväksyy ne elämän realiteetit, jotka minulle on annettu. Minut ne realiteetit ovat tehneet hiljaiseksi, mutta ei onnettomaksi.

Paula Suonpaa Hetkessä eläminen.

Liisa Lind Läheiseni voivat hyvin. Voin auttaa muita ja kokea yhteisyyttä toisiin. Ohimenevät hetket: juoksevan lapsen nauru, pakkasen tuntu poskella, tapa jolla ohimenevä korjaa suortuvan poskeltaan. Hetki kun huoli hälvenee.

Martti Hellström Eipä mitätön aihe. Aristotelen mukaan kyse on koko ihmiselämän tarkoituksesta. Tämän ajan onnellisuustutkijat näyttävät viestittävän, että onnellisuus ei ole päämäärä vaan seuraus. Vähän samaan tapaan kuin hikoilu ja kuntoilu. Ei kannata keskittyä hikoiluun.

Kirsti Lindfors Rauhallisuus, hetkellisyys, ilo, rentous, ei huolia.

Vuokko Kangas Terveys, rakkaus, elämän tarkoituksellisuuden kokeminen. Kauneuden kokeminen, ongelmien ratkeaminen.

Katri Issakainen Maa – meri – pilvet – linnut.

Arja Pihlaja Onnea ovat ne hetket, joiden aikana ei mikään herpaannuta siitä, mistä innostuu, mihin eläytyy tai mitä tekee tai mitä myönteistä kokee. Onnen lähteet vaihtelevat.
Onni on varmasti myös mahdollisuutta suhtautua luottavaisesti, mahdollisuutta olla sinnikäs ja voimaa nousta uudelleen siivilleen.

Marja Martikainen Juuri nyt onnea on herätä omasta sängystä ja vielä on kaksi päivää lomaa.

Otto Tiusanen Ehkä pitää välttää vääränlaista onnellisuutta, joka syntyy esim. toisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Linda Vesanto Onnellisuutta minulle on se, että on rauha touhuta esim tiskipöydän tai rikkaruohojen kimpussa tai lumitöiden tekeminen ilman keskeytystä tai että saa pysähtyä päiväunille. Onnellisuutta ovat ihanat juuri nyt terveenä olevat lapseni, jotka eivät juuri tällä minuutilla riitele, vaan pötköttelevät saman peiton alla Muumeja katsellen. Onnellisuutta on se, kun kuulee lokkien kirkuvan ensimmäistä kertaa keväällä tai kun ehtii soittamaan pitkän puhelun ystävälle tai huomaa oppilaan kehittyneen jossain hänelle vaikeassa asiassa. Onnellisuutta on siis pienet ohikiitävät hetket, joihin sattumalta onnistuu pysähtymään ja se että on rakastava kumppani, jonka kanssa jakaa ne.
Upea idea! 😀

Päivi Kukkonen Elämä on onnellista kun lapsen elämä menee eteenpäin ja hänellä on asiat hyvin, olen terve, omassa elämässä uusi työ on vähentänyt kiirettä, työmatkalla saa ajaa kauniiden maisemien läpi, uusi työ on kauniissa ja terveessä rakennuksessa, ilmapiiri töissä on hyvä, vapaa-ajalla on mahdollisuus harrastaa kirjallisuutta ja liikuntaa, asua kauniissa paikassa sekä tavata kivoja ihmisiä. Olen päässyt elämässäni siihen pisteeseen, ettei ole jatkuvaa stressiä, läheisillä on asiat hyvin, stressiä aiheuttavat ihmissuhteet ovat takana ja ystävällisiä ihmisiä ympärillä. Teen asioita, joita osaan ja haluan tehdä. Opin jotain joka viikko ja näen uusia asioita. Olo on tasapainoinen, hallitsen omaa elämääni ja voin luottaa siihen, että elämä kyllä kannattelee kun tulee vastoinkäymisiä.

Otto Tiusanen Joskus oman onnellisuuden maksimointi voi olla tietynlaista itsekkyyttä. Olen kuullut ihmisestä, jolla oli tapana pitää lastaan syöttötuolissa toisessa huoneessa yksin. Itse hän katsoi televisiota, joi olutta, nauroi ja söi hyvin.

Ia Adlercreutz Pidän tosi paljon itseohjautuvuusteoriasta (Deci, Ryan), jossa elämän merkityksellisyys on sidoksissa kolmeen tekijään. Ihminen kokee onnea, kun hän kokee kyvykkyyttä, itsenäisyyttä (engl. autonomy) ja yhteisöllisyyttä – ja kun nämä kolme ovat tasapainossa keskenään. Jokaisella meistä jokin näistä korostuu. Itselläni se on autonomia eli onneani voi horjuttaa viemällä minulta mahdollisuus vaikuttaa valintoihini.

Pia Toiviainen Kiitollisuus ja armollisuus

Laura Annika – Musiikki, – Mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa, – Mielenrauha

 

On hienoa lueskella asioita, joista voi olla ah-niin-samaa-mieltä! Minua ilahduttaa erityisesti se, että vastauksista löytyy myös teoriatietoa, sillä “mikään ei ole käytännöllisempää kuin hyvä teoria”!  Niinhän se vaan on, että itseohjautuvuusteoriassa (Deci & Ryan) kulminoituu onnen tärkeimpiä avaimia:

Teorian tunnustamat kolme perustarvetta ovat seuraavat:

    1. Omaehtoisuus. Tämä tarkoittaa kokemusta siitä, että ihminen on vapaa päättämään omista tekemisistään ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, ei ulkoisista pakotteista.
    2. Kyvykkyys. Tämä tarkoittaa henkilön kokemusta siitä, että hän osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan.
    3. Yhteisöllisyys. Tämä tarkoittaa ihmisen perustavaa tarvetta olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Me välitämme toisista ihmisistä ja haluamme kokea, että meistä välitetään.

 

TEHTÄVIÄ:

Lue opettajien ajatukset läpi “suurella hartaudella” ja valitse sieltä itsellesi 2-3 asiaa, joita voisit tavoitella etsiessäsi entistä onnellisempaa elämää. Pyydä puolisoasi/työtoveriasi tekemään samoin. Kertokaa valintanne toisillenne.

Voisiko tämän saman tehdä opettajainkokouksessa? Löytyisikö sieltä jokin asia, joka otettaisiin yhteiseksi kehittämiskohteeksi koko koulussa. Ja kuukauden kuluttua seuraava jne.

Entäpä jos pyytäisit oppilaita miettimään 3-5 sanaa/asiaa, jotka vaikuttavat onnellisuuteen? Sen jälkeen sama prosessi heidän kanssaan tavoitteena löytää luokan portaat kohti onnellisempaa kouluelämää.

Jos haluatta tutkia asiaa teoreettisella tasolla, pohtikaa esiin nousseita asioita Maslovin tarvihierarkian  pohjalta. Missä koet olevanne? Mitä tavoittelette? Miten saavuttaisitte tuon korkeimman tason eli “itsensä toteuttamisen tarve”? Pohtikaa myös mitkä asiat estävät saavuttamasta sitä? Onko koulussanne esteenä esim. se, että porukka ei arvosta riittävästi toisiaan?  

(Kokemuksestani uskon, että pelkästään tästä viimeisestä tehtävästä saisi aineksia VESO-puolikkaan pitämiseen eikä aika menisi todellakaan hukkaan.)

 

Artikkelikuvan lähde:

Maslowin tarvehierarkia

 

 

PS. Jos tarvitsette vetäjää tuollaisen koulutuksen vetämiseen, niin minuakin voi kysäistä 🙂

Täytyisi vaan kysyä sitten itseltäni, haluaisinko lähteä valmentamaan vai kirjoittelenko mieluummin?

 

AIEMPIA ONNELLISUUS-TEEMAN POSTAUKSIA:

 

Onnellisuusjohtaminen – avain parempaan työyhteisöön

Pitkän ja onnellisen elämän portaat

 

 

Onnellisuus syntyy mielekkään tekemisen sivutuotteena

 

765 total views, 3 views today

Jos koet tämän artikkelin hyödylliseksi, ole hyvä ja jaa sitä eteenpäin, kiitos!