Opitaan yhdessä

Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.

Onnellisuusjohtaminen – avain parempaan työyhteisöön

Lähestyn tässä toisessa kirjoituksessa onnea ja onnellisuutta työelämän ja ennen kaikkea johtajuuden näkökulmasta. Olen itse opiskellut, tutkinut ja kouluttanut johtamista viidellä eri vuosikymmenellä. Hurahdin ns. yhteistoiminnalliseen johtamiseen aloittaessani perehtymisen yhteistoiminnalliseen oppimiseen vuonna 1989. Tästä yhteistoiminnallisuuden filosofiasta tuli minulle vähitellen vuosien saatossa elämäntapa, jota olen halunnut ja saanut jakaa työssäni. Olin onnekas kohdatessani David ja Roger Johnsonin, jotka sytyttivät minut tutkimaan yhteistoiminnallisuutta.

Koska en heti muista sopivaa termiä onnellisuuteen johtamisesta, laitoin otsikoon termin “onnellisuusjohtaminen“. Käytän sitä siihen saakka, että joku ehdottaa parempaa tai itse keksin jonkin osuvamman käsitteen. Lähden liikkeelle omista kokemuksistani työntekijänä ja johtajana ajatuksella “mikä teki minut onnelliseksi työelämässä?”

Aloitin 1.3.2019 kirjoitussarjan, jossa haluan haastaa teidät kaikki etsimään onnen lähteitä. Minut teki onnelliseksi se, että niin moni lähti mukaan onnellisuusmatkalle ja iloitsi onniteemasta. Olin ilmeisesti osunut onnisuoneen. Koska olen opettajan ja kouluttajan roolissa vannoutunut kokemuksellisen oppimisen kannattaja, lähdin kyselemään teidän muiden käsityksiä onnesta ja sen aiheuttajista. Kiitos lukuisista vastauksista! Teen myöhemmin noista upeista vastauksistanne jonkinlaista koontia.

 

Oman onneni lähteitä

Vaikka olen eläkkeellä, koulutan/valmennan silloin tällöin syystä, että koen olevani onnekas saadessani vieläkin tehdä töitä. Toisaalta minua motivoi, että koen suurta onnen tunnetta silloin, kun onnistun työssäni. Muistelin työuraani ja nostan tuon pohdiskeluni tuotoksena esiin muutamia onnen lähteitä eli syitä siihen, miksi olin onnellinen työssäni. Haluan aluksi herättää keskustelua, liikaa miettimättä. En siis aio “tyhjentää pajatsoa” vaan haluan kuulla teidän kokemuksianne ja mielipiteitänne. Palaan tähän työonni-osioon sitten myöhemmin uudelleen, kun olen saanut teiltä ja muualta lisää materiaalia onnellisuusjohtamisen käsittelyyn.

On onni saada tehdä töitä

Sain kutsun ensimmäiseen työpaikkaani samalla, kun valmistuin opettajaksi vuonna 1975. Aloitin opettajan työt Oulun normaalikoulun alakoulussa eli samassa rakennuksessa, jossa olin opiskellut 3 vuotta. On helppo muistaa se onnen tunne, joka siitä tuli. Siirryin saman koulun rehtorin tehtäviin vuonna 1978, josta vaihdoin Helsingin  yliopiston täydennyskouluslaitokseen kouluttamaan rehtoreita vuonna 1989. Työpaikat ja tehtävät vaihtuivat, kunnes koin olevani riittävän osaava jättääkseni virat taakse ja heittäytyä yrittäjäksi vuonna 1998. On ollut suuri onni saada tehtä töitä ilman pausseja.

Vapaus tehdä valintoja ja päätöksiä sekä ottaa riskejä

Yhtenä suurimmista onnen lähteistä työssäni on aina ollut riittäväksi kokemani vapaus. Luokanopettajana sai touhuta oppilaiden kanssa melko vapaasti, mitä nyt opetusharjoittelijat ja heidän ohjaamisensa toivat siihen mukavaa vipinää ja haastetta. Rehtorin tehtävissä vapausasteita oli vähintäänkin riittävästi. Hienoa oli se, että sain keskustella opettajien kanssa ja pohtia miten edetä. Johtoryhmän hyödyntäminen ja koko porukan kuuleminen ja huomioiminen päätöksien teossa luo turvallisuutta ja lisää riskinottokykyä. “Sink or swim together” ui ajatteluuni jos silloin, kun en tiennyt yhteistoiminnallisesta oppimisesta mitään.

Vapausasteet kasvoivat koulutus- ja valmennustehtävissä. Siksi nautin siitä työstä ehkä kaikkein eniten työurani aikana. Kun loi koulutettavien kanssa välittömän, hyvän oppimisympäristön, ei haitannut vaikka aina kaikki ei mennytkään “putkeen”. Yhteinen reflektio hyvän ja huonomman prosessin jälkeen opettaa kaikkia osapuolia. Oleellista on, että epäonnistumiset sallitaan ja niistä opitaan.

Kuunteleva, välittävä ja ohjaava esimies on työonnen kulmakivi

Vaikka olen toiminut suurimman osan työvuosistani esimiestehtävissä, on minulla ollut suuri onni työskennellä muutamat vuodet erinomaisten esimiesten alaisuudessa. Muistan edelleen lämmöllä Saraveden Pekkaa, joka oli esimieheni aloittaessani työt Oulun Norssissa. Siirryttyäni rehtorin tehtävistä kouluttamaan rehtoreita Helsingin yliopistoon, oli esimiehenäni Kauko Hämäläinen. Olen sanonut hänelle ja muille usein, että häneltä saamani johtamismalli oli kuin oppikirjasta. On suuri lahja omata taidot kuunnella, välittää ja ohjata omien kiireittenkin keskellä.

Oma luovuus ja riskinottokyky ovat parhaimmillaan silloin, kun esimiehenä on henkilö, joka antaa vapautta, mutta ei päästä kuitenkaan irti. Keskinäinen luottamus syntyy hitaasti, keskustelun, vuorovaikutuksen ja yhteisen tekemisen kautta. Onneni oli, että luottamuksen rakentaminen ja tutustuminen Kaukon kanssa oli alkanut jo yli 10 vuotta ennen, kun siirryin hänen johtamaansa täydennyskoulutuslaitokseen töihin. Eikä haitaksi ollut sekään, että Kauko oli ohjannut graduni tekoa jatkaessani opintoja rehtorin tehtävää hoitaessani. Taisi oppia tuntemaan meikäläistäkin noiden yhteisten vuosien aikana?

Parasta A-ryhmää oleva väliaikatarjoilu koulutuspäivän aikana.

Yhteisöllinen, iloinen ja toisiaan kannustava ilmapiiri työpaikalla

Ns. positiivisen riippuvuuden eli me-hengen luominen työyhteisöön on kaikkien yhteinen tehtävä, josta johto kantaa suurimman vastuun.  Se ei synny sattumalta vaan vaatii kovaa työtä, yhteistä ponnistelua. Yhteinen päämäärä, yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt sekä yhdessä sovitut keinot edetä luovat kivijalan yhteisöllisyyden syntymiselle. Kunnollinen tutustuminen, yhdessä tekeminen, toisten kuunteleminen ja kunnioittaminen ovat kuitenkin edellytys me-hengen syntymiselle.

Oli suuri ilo työskennellä työyhteisöissä, joissa kokeillaan, testataan ja tutkitaan yhdessä uusia, entistä parempia työtapoja etsien. Yhdessä tekeminen on kaiken A & O. Yhdessä kouluttautuminen varmistaa jatkuvan kehittymisen, yhdessä juhliminen auttaa jaksamaan kovienkien työpaineiden keskellä.

Koko henkilöstön osallistuminen nimi- ja syntymäpäiväkahvitteluihin, kuohuviinipullojen poksautteluun merkittävien saavutusten johdosta, yhteisiin teatteri- ja konserttielämyksiin ym. luovat yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Koripalloharjoitukset, “kinkerit”, kanoottiretket ym. äijäporukoilla vahvistavat omalla tavallaan unohtamatta naisten omia rientoja. Tärkeintä on, että kaikilla on oikeus ja velvollisuus osallistua vähintäänkin koko porukan yhteisiin koulutus- ym. matkoihin.

Onnistuminen ja menestys työssä

Mikään ei tuo suurempaa onnea ja iloa kuin se, että onnistuu työssään. Oppilailta ja kollegoilta tuleva kiitos ja kehu pienissäkin asioissa on askel parempaan jaksamiseen. Se, että itse kokee onnistuneensa ja saavuttaneensa omat tavoitteensa, on vähintäänkin yhtä tärkeää. “Kaksi eteen, yksi taakse” on paljon parempi kuin polkea paikallaan. Menestys ruokkii uutta menestystä ja oikealla tavalla reflektoitu epäonnistuminen auttaa uskaltamaan jatkossakin kokeilla uutta, pienellä riskilläkin. Hyväksi sloganiksi on osoittautunut vanha hyvä viisaus, että “on parempi etsiä pääsyitä kuin syypäitä”.  Onnistumisen puolella “me onnistuimme” on paljon parempi lähtökohta kuin “minä onnistuin” silloinkin, kun on ollut se “pääonnistuja” ja moottori prosessissa.

Koska onnistuminen työssä on niin tärkeää, kuuluu onnellisuusjohtamiseen vahvasti tavoite, että esimies voi toiminnallaan edesauttaa sitä, että henkilöstö saa onnistumisen kokemuksia. Kaikki lähtee huomioimisesta, kiitoksista, kehumisesta ja jopa rakentavasta kritiikistä. Parhaita kokemuksiani ovat olleet itseohjautuvat koulutuspäivämme, joissa jokainen on vuorollaan ollut vastuussa. Kokeilepa seuraavaa:

Suunnitelkaa omat koulutuksenne siten, että henkilöstö jaetaan ryhmiin, jotka kukin pääsevät vuorollaan kertomaan omista hyvistä käytänteistään: “Näin me toimimme”. Ryhmien vetämät demonstraatiot ja yhteistoiminnalliset työskentelyt, yhteiset reflektiot ja johtopäätökset, jotka viedään sitten jalostettuina käytäntöön, ovat parasta täydennyskoulutusta! Eikä maksa mitään!

 

Tässä oli alkua onnelliseen työelämän askeliin omien kokemusteni kautta. Nyt odotan teiltä vastavuoroisesti omia kokemuksianne/näkemyksiänne siitä, miten luodaan onnellinen työyhteisö. Varaa siis 5 minuuttia aikaa ja toimi näin:

TEHTÄVÄ:

Mieti mistä iloitset työssäsi, mistä jaat tyydytystä ja onnen tunnetta. Kirjaa tämän bloggaukseni kommenttiosioon 3-5 asiaa, jotka saavat sinut onnelliseksi työssäsi ja jaksamaan paremmin.

Käytän niitä sitten apuna, kun teen yhteenvetoa siitä, miten johdetaan kohti entistä onnellispaa työyhteisöä.

Kiitos yhteispelistä!

 

PS. Seuraava bloggaukseni ilmestyy viikon kuluttua 15.3. Siinä käsittelen tätä samaista onnellisuusteemaa alaa tutkivien asiantuntijoiden mielipiteitä hyödyntäen.

 

Sarjan edellinen kirjoitus löytyy täältä:

 

Kel onni on, se onnen näyttäköön!

 

1,690 total views, 3 views today

Jos koet tämän artikkelin hyödylliseksi, ole hyvä ja jaa sitä eteenpäin, kiitos!

2 Comments

  1. 1) Selkeät reunaehdot, joiden sisällä riittävä vapaus toimia – luovuudenkäytön mahdollisuus antaa voimaa joskus tylsään perustyöhön.
    2) Kiireettömyyden tuntu hallitsemattoman kaaoksenkin keskellä – onnistuu silloin kun työyhteisö ja -tehtävät on tarkoituksenmukaisesti organisoitu.
    3) Tulokset ja aikaansaamiset – tyytyväiset asiakkaat, toimivat sidosryhmät ja hyvinvoivan kollegat.
    4) Avoin vuorovaikutus, kunnioitus ja luottamus työyhteisössä.
    5) Ymmärtävä, oikeudenmukainen ja joustava esimies, joka uskaltaa pitää kiinni visioistaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

© 2019 Opitaan yhdessä

Theme by Anders NorenUp ↑