Pohtiessani onnellisuusjohtamista ja onnen askeleita satuin eksymään sivuille, jossa käsiteltiin Harwardin yliopistossa tehtyä tutkimusta onnellisuudesta.  Sen ydinkohdat kolisivat minuun sen verran, että päätin nostella niitä esiin tässä kirjoituksessani.

Tämä kirjoitus esittelee pääkohdat tuosta 80 vuotta kestäneestä tutkimuksesta. Siitä käyvät ilmi mitkä ovat onnellisen elämän salaisuudet? Niiden sovelluksia työelämään ja arkeen jokaisen lukijan kannattanee miettiä.

Aloitin pari viikkoa sitten kirjoittaa onnellisuudesta. Houkuttelin lukijoita mukaan miettimään, mistä onni ja onnellisuus kasvavat elämäämme. Lähdin liikkeelle tällaisella haasteella:

Kel onni on, se onnen näyttäköön!

Olen kovasti onnellinen siitä kuinka moni teistä tarttui haasteeseen eri ryhmissä. Teen vastauksistanne myöhemmin koosteen/koosteita. Määrä riippuu hieman vastausten sisällöistä ja siitä mikä on järkevä tapa luokitella niitä.

Nyt tartun välillä tutkimustuloksiin ja asiantuntijoiden näkemyksiin parin postauksen verran. Mikäpä on parempi lähde kuin tutkimus, jota on tehty 80 vuotta?  Otin itselleni talteen tekstiä artikkelista, jonka taustalla lienee FT Matti Luostarisen artikkeli tai haastattelu. Olin tallentanut tekstin koneelleni ja yritin myöhemmin löytää tuon kirjoituksen lähdettä, mutta huonolla menestyksellä. (Jos tiedät, missä tuo juttu on ollut, vinkkaa minulle, jotta voi laittaa sen tähän lähteeksi.)

Tässä päähavainnot tuosta tutkimuksesta, joka käynnistyi vuonna 1938. Siinä analysoitiin pitkän ja onnellisen elämän salaisuutta havainnoimalla 268:n Harvardissa opiskelleen miehen elämää tuon 80 vuotta.  Se mitä siitä saatiin irti, käy ilmi tästä.

Varsinaiset tutkimustulokset aukeavat tästä linkistä:

 

Kuusi onnellisuuteen vaikuttavaa asiaa 

lähde: Business Insider 

 

1. Vältä tupakkaa ja alkoholia

Runsas tupakointi ennen viidettäkymmenettä syntymäpäivää oli merkittävin yksittäinen tekijä, joka ennusti psyykkisen terveyden heikkenemistä tulevaisuudessa.

Myös alkoholi osoittautui olevan ongelmien aiheuttaja. Tutkimuksen mukaan pitkän ajan kuluessa alkoholin runsas käyttö voi vähentää onnellisuutta ja tuhota ihmissuhteita. Sen mukaan liiallinen alkoholinkäyttö voi myös kieliä pinnan alla poreilevista ongelmista.

Onneksi näiden suhteen tilanne on viime vuosi(kymmeni)en aikana parantunut valtavasti. Tärkein valistustie on kotoa saatu malli ja ohjaus. 

2.   Koulutusvuodet tekevät hyvää

Tutkimuksesta kävi ilmi, että Harvardin yliopiston opiskelijat olivat 70-vuotiaina terveempiä kuin huono-osaisemmat miehet. Verrattuaan Harvardin opiskelijoita collegeopiskelijoihin, kävi ilmi, että psyykkiseen terveyteen vanhassa iässä eivät kuitenkaan vaikuttaneet vanhempien varakkuus tai älykkyysosamäärä.

Koulutus korreloi itsestään huolehtimisen ja sisukkuuden kanssa. Niinpä pitkä koulutus lisäsi miesten halua lopettaa tupakointi sekä käyttää alkoholia kohtuudella.

Nykyisin on ainakin Suomessa jokaisella mahdollisuus kouluttautua läpi koko elämänsä. Hyvä niin, sillä nuorten herääminen ja motivoituminen koulutuksen merkitykseen saattaa venyä pitkälle. On loisteliasta, että nykyisin pohjakoulutus eikä ikä ole esteenä korkeakoulutukselle.

3.   Onnellinen lapsuus luo perustaa onnelliselle elämälle

Vanhempien sosiaalinen asema tai varakkuus ei näyttänyt olevan tie onneen.  Sen sijaan onnellisuuteen näyttää vaikuttavan se, kuinka rakastetuksi lapsi itsensä on kokenut. Lohdullista on. että lapsuudessa koettu vähäinen rakkaus näyttää tutkimuksen perusteella olevan kumottavissa onnellisella parisuhteella. Hyvä avioliitto viisissäkymmenissä näytti ennustavan terveyttä 80-vuotiaana.

Jokainen meistä tykkää rapsutuksesta, aikuisenakin. Lapsen itsetunnon kehittymisen ja onnellisuuden avaimet kulminoituvat kolmioon RAKKAUS x RAJAT xOHJAUS. Ne ovat kaiken A & O lasten kasvatuksessa. Jos joku niistä puuttuu, lopputulos on pahimmassa tapauksessa nolla. Surullista, mutta totta.

4. Ihmissuhteiden ylläpitäminen on avainasemassa onnellisuuden tavoittelussa.

80 vuotta kestäneen tutkimuksen aikana kävi ilmi, että ihmissuhteet ja niihin liittyvä onnellisuus vaikuttavat suuresti terveyteen. Tutkimuksen johtaja psykiatri Robert Waldinger sanookin, ettäKehosta huolehtiminen on tärkeää, mutta myös ihmissuhteiden hoitaminen on tapa huolehtia itsestään.”

Koen tämän havainnon niin merkittäväksi, että palaan siihen seuraavassa blogissani. Tässä esimakua tulevasta:

Ihmissuhteiden merkityksestä löytyy filosofi Frank Martelan näkemyksiä tämän linkin kautta. Hän sanoo näin:

Läheiset ihmissuhteet ovat elämän läpi kantavan onnellisuuden kannalta tärkeämmässä asemassa kuin esimerkiksi raha, maine, älykkyysosamäärä tai jopa perimä. Kiinteät siteet toisiin ihmisiin suojelevat ihmisiä. tyytymättömyydeltä ja auttavat viivästyttämään fyysistä ja psyykkistä rappeutumista.”

(22.3. ilmestyvässä  blogikirjoituksessani käsittelen tätä samaa teemaa Frank Martelan ajatusten pohjalta.)

5.   Vaikeat tilanteiden käsittely/sosiaaliset taidot

Ihmisen kyky käsitellä kypsästi kipeitä ajatuksia ja tunteita vaikeissa tilanteissa ennusti Harvardin tutkimuksessa onnellista elämää. Hyviä tapoja selvitä hankaluuksista olivat muun muassa kielteisten tunteiden kääntäminen myönteisiksi, tunteiden tukahduttaminen hetkellisesti sekä kyky nauraa itselle.

Päinvastainen käyttäytyminen, kuten passiivis-aggressiivisuus tai asioiden tilan kieltäminen, osoittautui tutkimuksessa tuhoisaksi ihmissuhteille ja ennusti huonojen päätösten tekemistä. Ne molemmat vaikuttavat onnellisuuteen negatiivisesti.

Yhteistoiminnallisen oppimisen ja johtamisen periaatteisiin kuuluu sosiaalisten taitojen harjoittelu koulussa ja työpaikalla. Siksi tämän havainnon merkitys on minulle erittäin suuri.  Vuorovaikutustaitojen oppiminen on elinikäinen haaste. Olisi hienoa, jos niiden harjoittelu nähtäisiin tarpeelliseksi kouluissa ja myös työpaikoilla.

6.   Laita hyvä kiertoon (Generativity)

Generativity means community building. Depending on the opportunities that the society makes available, Generativity can mean serving as a consultant, guide, mentor, or coach to young adults in the larger society.”

Vanhempien ihmisten mallikäyttäytyminen, ohjaus ja mentorointi ovat yhteisöllisyyden rakentamisen kulmakiviä. Tutkimus paljasti, että ikävuosina 30–45 halu henkilökohtaiseen menestykseen alkoi vähetä ja tarve yhteisöllisyyteen kasvaa. Huolenpito yhteisöstä vaikuttaa positiivisesti. Tutkimuksen mukaan hyvän kiertoon laittaminen viisikymppisenä kolminkertaisti todennäköisyyden siihen, että henkilö oli seitsemänkymppisenä onnellinen.

Hyvän kiertoon laittaminen on mielestäni parhaita keinoja esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutuksessa. Kun jokainen pääsee esittelemään parhaita ideoitaan, sen vaikutukset ovat hyvin monitahoiset. Tätä ei voi liikaa korostaa henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen välineenä.

Lähde: Harvard Gazette, Business Insider

Over nearly 80 years, Harvard study has been showing how to live a healthy and happy life

 

ARTIKKELIKUVA:

Vanhempani Kaino (s.1933) ja Veikko (s.1922) Leppilampi ja isäni valokuvaama ja kilpailussa voittanut taulu “Vanha liitto”.  Heidän liittonsa on kestänyt nyt 68 vuotta.

 

TEHTÄVÄ:

MITÄ AJATUKSIA NÄMÄ TUTKIMUSTULOKSET HERÄTTIVÄT? OLETKO SAMAA MIELTÄ? JOS OLET ERI MIELTÄ, NIIN MISTÄ?

KIRJOITA NÄKEMYKSIÄSI TÄHÄN ALLE KOMMENTTIPALSTALLE.

 

Tässä vielä edellinen juttuni tästä onnellisuusteemasta. Jatkoin tarinointia kirjoittamalla omakohtaisista kokemuksistani siitä, miten oikea johtajuus voi vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin ja motivaatioon:

Onnellisuusjohtaminen – avain parempaan työyhteisöön

 

 

725 total views, 6 views today

Jos koet tämän artikkelin hyödylliseksi, ole hyvä ja jaa sitä eteenpäin, kiitos!