Tuo otsikossa oleva ajatus on peräisin tutkijatohtori Frank Martelan haastatteluista. Koska Frankia kutsutaan onnellisuusfilosofiksi, ajattelin reflektoida kanssanne tätä onnellisuusteemaa todellisen asiantuntijan ajatuksien siivittämänä. Toki me kaikki olemme oman onnemme seppiä, mutta koska timantit syntyvät puristuksessa erittäin pitkän ajan kuluessa, on hyvä haastaa omat ajatuksensa muiden ajatuksia tarkkailemalla.

Voin vilpittömästi sanoa olevani onnellinen ihminen, eläväni elämäni parhaita vuosia. Tosin pitää heti todeta, että onnellisuuskriteerit ovat saattaneet osin muuttua iän myötä. Mielestäni kyse on paljon omasta asenteesta eli onko lasi puoleksi täysi vai tyhjä. Mutta samalla on pakko myöntää, että otsikko pitää paikkansa.

Tämän, kuten muidenkin artikkelieni, perässä on tehtävä, jonka avulla esille nostamiani ajatuksia voi käsitellä työyhteisöissä, perheissä tms. ryhmissä. Onnellisuusjohtaminen on sitä, että saa porukan puhumaan oikeista, heille tärkeistä asioista osana yhteistä hyvää.

Jatkan aloittamaani onnellisuusteemaa siteeraamalla onnellisuusfilosofiksi kutsuttua Aalto-yliopiston tutkijatohtori Frank Martelaa muutamille eri lähteistä löytämilläni havainnoilla ja mielipiteillä. Frank on nuoresta iästään huolimatta päässyt merkittävään asemaan Suomessa ja myös ulkomailla. Hän on erinomainen kirjoittaja, mutta puhuessa ei-aina-niin-helposti-ymmärrettävä johtuen siitä, että juttua tulee nopeammin kuin kuulija ehtii ymmärtää 😊. Upea tyyppi!

Lähtökohdaksi onnen tavoittelussa kannattaa muistaa tarkastella sitä, mitä kaikkea hyvää elämässä on jo nyt meneillään ja millaisia hyviä asioita jo nyt tekee ihmisten eteen. Usein vaikutamme läheistemme elämään myönteisemminkin kuin tiedostammekaan. Tajuammekohan tuon vastuun?

Tässä muutamia Frank Martelan teksteistä esiin nostamiani asioita ja niistä nousevia henkilökohtaisia pohdintojani:

 

Mieti mitä hyvää voit tehdä ihmisille ympärilläsi.

“Liiallinen oman navan tuijottaminen ei ole hyväksi. Ihminen ei ole saari, vaan oma hyvinvointini on paljon kiinni siitä, miten läheiset ympärillä voivat. Samaan aikaan tiedämme, että kun ihminen pystyy tekemään hyvää toisille, se lisää hänen omaa hyvinvointiaan. Eli keskittymällä muihin voit huomaamatta lisätä omaa hyvinvointiasi.” (Frank Martela)

“Yksi onnellisuuden tärkeistä tuottajista on mahdollisuus toimia toisten ihmisten tai myönteisiksi kokemiensa asioiden hyväksi. Jos kuitenkin auttaa vain siksi, että esimerkiksi kokee syyllisyyttä, auttaminen ei ehkä tuota onnellisuutta. Halun olisi hyvä kummuta myönteisemmistä motiiveista.” (Frank Martela)

Itse huomaan, että kaikkein tärkein hyvän tekemisen kohde on oma perhe eli lapset puolisoineen ja lapsenlapset sekä tietysti muut läheiset eli vanhempani, sisarukseni, heidän perheet jne. Koska arki ei ole pelkkää perheilyä, olen valinnut muita kanavia auttaakseni ei-niin-läheisiä ihmisiä. Tämä blogini on yksi tapa laittaa hyvä kiertämään. Sama ajatus on ollut mielessä perustaessani vuonna 2017 matkailublogin www.appamatkustaa.fi. Koen voineeni auttaa molempien kanavien kautta suurta määrää ihmisiä löytämään työhönsä, arkeen, matkustamiseen yms. liittyen uusia ideoita ja vinkkejä.

Yksi merkittävä asia on Suomi taskussa Oy:n perustaminen. Tuon maahanmuuttajille suunnatun sivuston tarkoituksena on auttaa heitä oppimaan suomen kieltä ja kulttuuria 2-3 minuutin maksuttomien videoiden kautta. Nyt noita videoita on jo kohta 200. Videot löytyvät täältä:

Ja tottakai arjen kohtaamiset ovat se hetki, jolloin on aina mahdollisuus toimia muiden hyväksi.

 

Unohda muiden miellyttäminen ja ala elää itsesi näköistä elämää.

”Ihmisten ei kuulu tavoitella onnellisuutta. Ei ihmisen ole pakko olla onnellinen, eikä se ole päämääränä kaikkein paras. Jos onnellisuutta pitää koko ajan märehtiä ja miettiä, tulee ehkä jopa onnettomaksi. Parasta onnellisuutta on sellainen, joka tulee tekemisen sivutuotteena.”  (Frank Martela)

Martelaa kehottaa miettimään minkälaiset asiat sinua eniten kiinnostavat ja innostavat. Mieti myös missä olet hyvä ja miten pääsisit niitä asioita enemmän elämässäsi toteuttamaan.

Tunnistan itsessäni taipumuksen muiden miellyttämiseen. Työelämässä sellainen toiminta kuuluu jotenkin toimintakulttuuriin enkä pidä sitä edes kauhean pahana. Ainakin yhteisöllisyyden kasvattamisessa toisten miellyttäminen ja huomioiminen auttavat.

Vanhemmuuttani olen alkanut elää itsekkäämmin omaa elämääni. Olemme mielestäni tehneet paljon auttaaksemme jälkeläisiämme eteenpäin ja elämään arvopohjan kasvattamisen ja monenlaisen tuen kautta. Silti lapset perheineen ovat miellyttämisen kohde, josta emme edes halua luopua. Eläkkeellä meillä on kyllä riittävästi aikaa elää itsemme näköistä elämää matkustellen, mökkeillen ja kotoilemalla.

 

Lopeta onnellisuuden tavoitteleminen.

“Onnellisuuspakko ahdistaa – ei kukaan ole jatkuvasti onnellinen. Pakkomielteinen oman onnellisuuden maksimoiminen estää meitä olemasta tyytyväisiä mihinkään. Anna itsellesi lupa olla välillä onneton tai surullinen. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin oma häilyvä onnellisuus.” (Frank Martela)

Tässäkin asiassa olen täysin samaa mieltä Martelan kanssa. Laitoin otsikkokuvaan tekstin “arki on ihmisen parasta juhlaa”. Se pitää NIIN paikkansa! Itse olen mielestäni oppinut iloitsemaan ja olemaan onnellinen pienistäkin asioista. Haluan ehdottomasti elää NYTKU enkä SITKU -elämää. Muistan joka päivä kiittää kaikesta hyvästä mitä meillä on. Muistan joka päivä sanoa vaimolleni rakastavani häntä. Päivän parhaita hetkiä on rauhallinen aamiaisbrunssi radio Classic FM:n soidessa taustalla. Ja sitten vaan heittäydytään miettimään mitä tehtäisiin. No, toki kalenterissa on aina silloin tällöin jotain merkintöjä, mutta eläkkeellä esim. parturissa käynti tarkoittaa, että koko päivä on täynnä ohjelmaa.

Ei eläkeläisenkään elämä ole pelkkää päivän paistetta. Suruja ja murheita tulee. Pikkuasiat harmittavat joskus aivan vietävästi ja ärräpäitä tulee, kun kaikki ei mene kuten toivoisi. Silti elämä on laiffii!

 

Miten tulla onnellisemmaksi?

”Olen ollut läpi elämäni kohtuullisen onnellinen. Tielleni ei ole sattunut isompaa draamaa. Sain kasvaa sellaisten vanhempien kanssa, jotka kannustivat ja välittivät ja tarjosivat siten hyvän pohjan. Sain suhteellisen vakaan itsetunnon ja myönteisen asenteen elämää kohtaan. Onnellisuuteni on tullut sen seurauksena.” (Frank Martela)

”Nautin siitä, että pääsen tekemään työtäni ja edistämään kiinnostavia projekteja. Kirjoitan parhaillani elämän tarkoitusta etsivää kirjaa amerikkalaisille markkinoille. Saan myös seurata kolmen lapseni kasvua ja kehitystä. On hauskaa ihmetellä maailmaa heidän kanssaan. Kun kaksivuotias innostuu raitiovaunusta tai bussiajelusta, se auttaa itseäkin heräämään arjen pieniin iloihin.” (Frank Martela)

Martela sanoo, että hyvä lähtökohta voisi olla itseensä tutustuminen. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat sellaisia, joita toivoisi näkevänsä elämässä enemmän ja ketkä ovat itselle tärkeitä ihmisiä. Ajan raivaaminen läheisten ihmisten kanssa olemiselle lisää tavallisesti onnellisuutta.

Muutoin ajattelen, että tämän artikkelin “oppeja” noudattamalla tulee väkistekin onnelliseksi. Onnellisuus on seuraus siitä, että toimii järkevällä tavalla. Prosessi kantaa ja onni tulee, kun on tullakseen.

 

Onnellinen ihminen kokee toisten välittävän hänestä

sellaisena kuin hän on. Hän uskaltaa toteuttaa itseään eikä joudu jatkuvasti hakemaan tärkeiden ihmistensä hyväksyntää.

Tämä ei ole helppo rasti matkalla onnelliseen elämään. Eletty elämä, vuorovaikutus, kohtaamiset, hyvät ja pahat teot, arjen toiminnot vaikuttavat itsetuntoon ja itsetuntemukseen. Voimme auttaa lähimmäisiämme työssä ja vapaa-ajalla antamalla positiivista palautetta ja kannustusta aina, kun siihen on aihetta. Myös rakentava kritiikki, korjaava palaute ja rajojen asettaminen ovat välittämistä. Onnellisuusjohtaminen on parhaimmillaan ohjausta itsen tuntemiseen ja kasvuun, lapsesta aikuiseen saakka. Älä koskaan lopeta kasvamista ja oppimista!

 

Oma sosiaalinen verkosto on tärkeä

Sosiaalisen verkoston rakentaminen on onnellisuuden kulmakiviä. Se ei ole kuitenkaan helppo haaste, sillä parhaimmillaan se tukee ja pahimmillaan haittaa onnellisuutta.

Itse olen koko elämäni ajan ollut mukana monenkirjavissa sosiaalisissa verkostoissa. Niiden merkitys oman kasvun ja onnellisen elämän kannalta on ollut korvaamaton. Nykyisin merkittävin verkosto on oman perheen verkosto, mutta monenlaista muutakin onneksi mahtuu elämäämme.

Ystävät ja suku on se JUTTU, mutta erilaiset harrastukset kuorolaulusta miesten piiriin yms. tuovat merkitystä elämään ja sitä kautta onnea. Luen myös esim. Suomi taskussa -työn sosiaaliseksi verkostoksi, sillä hallituksen kanssa tulee olluksi yhteydessä säännöllisesti. Itselläni on ollut aina “paha tapa” lähteä mukaan ajoittain liiankin täysillä eli panna itseni likoon. Valitettavasti toinen puoli itsessäni on, että väsymyskin saattaa tulla nopeasti.

Tärkeää on reflektoida syitä omaan jaksamiseen ja jaksamattomuuteen. Pahimpia kolauksia ovat olleet ne, kun tekee kaikkensa koko porukan eteen ja sitten kateus nostaa päätään ryhmässä ja joutuu paitsioon ilman syytä verkossa elävien susien ja valehtelijoiden johdosta. Pakko todeta, että noita haavoja on vaikea saada umpeutumaan. Oi kun ihmiset tajuaisivat mitä voivat saada aikaan väärällä käytöksellään. Ennen “maailman tärkein” verkosto saattaa tulla onnellisuuden suureksi esteeksi.

Onneksi on läheiset ja ystävät, joita kateus ym. asiat eivät ohjaa.

 

Perustarpeet ja -turvallisuus ovat kivijalka onnelle

”Tarkoitusta elämään etsitään yhä enemmän mammonasta ja unelmoimalla elämästä sitten, kun mökillä on näyttävämpi sauna ja pihassa komeammat kivetykset.” (Frank Martela)

Jo Maslow totesi aikoinaan, että  inhimillisten perustarpeiden, kuten perusturvallisuuden ja toimeentulon on ensin oltava kunnossa, jotta onnelle olisi riittävästi edellytyksiä. Näiden lisäksi itsensä toteuttaminen kuuluu perustarpeisiin eli on tärkeää voida kokea, että kykenee itse vaikuttamaan omiin asioihinsa. Joukkoon kuulumisen tarve on sitä, että saa tuntea itselleen sopivaa yhteisöllisyyttä.

“Onnellisuuden tavoitteleminen rahalla ei kannata.” (Frank Martela)

Martela toteaa, aivan oikein, että taloudellinen turvallisuus tuottaa onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Kun perustarpeet on täytetty, ylijäämällä ei ole samanlaista onnellisuutta lisäävää vaikutusta. Onnellisuushyöty pienenee, kun varallisuus kasvaa.

Oma kokemukseni on tuon väittämän mukainen. Varallisuudella on merkitystä onneen. Kun on saavuttanut sellaisen varallisuuden, ettei tarvitse laskea jokaista euroa, elämä on paljon miellyttävämpää. Itselleni on suuri merkitys sillä, että voin matkustaa milloin vain ja melkein mihin vain, järkevyyden ja varallisuuden sallimissa rajoissa.

Mainostan omassa Appa matkustaa -blogissa, että “matkustamme halvalla, mutta haluamme luksusta”. Se on melko vaativa yhtälö, mutta tuo mukanaan onnellisuutta jo tavoitteena. Matkustamme käytännössä todella halvalla, mikä vaatii valtavasti etsimistä ja ongelman ratkaisua. Kun löytää edullisen lennon tai huippuhotellin pilkkahintaan, onnellinen olo tulee jo ennen matkaa.

 

Sisäinen motivaatio ja itseohjautuvuus lisäävät työmotivaatiota

”Ihminen on itseään toteuttava olento. Haemme itsellemme haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämä on kiinnostavampaa, merkityksellisempää ja kukoistavampaa.” (Frank Martela)

Yhteisöpedagogi, luovien alojen asiantuntija Antti Leppilampi XAMK:sta haastattelee eri alojen asiantuntijoita ja tekee niistä podcasteja. Yksi Antin haastattelemista guruista on Frank Martela. Antti ja Frank keskustelivat  teemasta ”Itseohjautuvuus organisaatiossa”.  Kuuntelin tuon haastattelun ja nostin sieltä muutamia onnellisuusteemaan liittyviä avainkohtia esiin. Tulkitsen niitä seuraavassa omien ajattelulasieni ja kokemusteni kautta:

Haastattelusta käy ilmi, että yksi merkittävimpiä työmotivaatiota ja työssä viihtyvvyttä lisääviä tekijöitä on toimia oman sisäisen motivaation innostamana. Kun on mahdollista toimia niin kuin haluaa ja hyväksi näkee, innostusta riittää.

Sisäinen motivaatio ei yksin riitä. Pitää olla kyky itsenäiseen toimintaan, itseohjautuvuuteen. Sekään ei riitä vaan pitää olla LUPA itsenäiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. KONTROLLI on itseohjautuvuuden ja työssä viihtyvyyden suurimpia vihollisia. Tästä teemasta kirjoitin aiemmassa blogissani, jossa nostin pohdittavaksi termin onnellisuusjohtaminen:

Onnellisuusjohtaminen – avain parempaan työyhteisöön

 

 

Tuo Antti Leppilammen mielenkiintoinen Frank Martelan haastattelu löytyy täältä:

 

XAMK: TKI – Luovat alat (Frank Martela – Itseohjautuvuus organisaatiossa – 4. jakso)

 

Tein aiemmin sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon liittyvän kirjoituksen, jossa lähteenä oli myös Frank Martelan haastattelu. Se avautuu täältä:

Sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta by Frank Martela

 

Tähän loppuun vielä linkki Frank Martelan haastatteluun, joka on julkaistu MTV Uutisten sivuilla:

Läheiset ihmissuhteet ovat elämän läpi kantavan onnellisuuden kannalta tärkeämmässä asemassa kuin esimerkiksi raha, maine, älykkyysosamäärä tai jopa perimä. Kiinteät siteet toisiin ihmisiin suojelevat ihmisiä tyytymättömyydeltä ja auttavat viivästyttämään fyysistä ja psyykkistä rappeutumista.

 

TEHTÄVÄVINKKI:

Tästä artikkelista löytyy mielestäni hyviä pohdiskelun aiheita työpaikoille, perheeseen, kaveriporukoihin, mihin tahansa. Yhteistoiminnallista oppimista hyödyntäen voisi kokeilla esim. tätä metodia:

  • Laita seinälle/taululle näkymään edellä esitellyistä väittämistä tai lainauksista sellainen, josta kannattaisi keskustella väkesi kanssa, esim.

Mieti mitä hyvää voit tehdä ihmisille ympärilläsi. Liiallinen oman navan tuijottaminen ei ole hyväksi. Ihminen ei ole saari, vaan oma hyvinvointini on paljon kiinni siitä, miten läheiset ympärillä voivat. Samaan aikaan tiedämme, että kun ihminen pystyy tekemään hyvää toisille, se lisää hänen omaa hyvinvointiaan. Eli keskittymällä muihin voit huomaamatta lisätä omaa hyvinvointiasi. (by Frank Martela)

  • Jokainen miettii yksin 2-3 asiaa mitä hyvää voisi tehdä työkavereiden auttamiseksi.
  • Muodostetaan 3 hengen ryhmät, joissa jokainen kertoo oivalluksensa.
  • Ryhmä valitsee esiin nousseista 3 mielestään tärkeintä.
  • Ryhmä sopii kuka on A, B ja C.
  • Aloitetaan koonti, jossa vetäjä kysyy jokaisesta ryhmästä yhden asian esim. niin, että B vastaa. Vastaus kirjataan näkyviin. Seuraavan ryhmän B vastaa jne. Kun B:t on käyty läpi, jatketaan niin, että C.t vastaavat. Näin jatketaan, kunnes ei enää tulee uusia asioita esille.
  • Jokainen ryhmä valitsee esille nousseista asioista yhden.
  • Kuullaan ryhmien valinnat. Eniten ääniä saanut keino otetaan yhteiseksi kehittämiskohteeksi, seuraavaksi eniten toiseksi jne.
  • Sovitaan miten jatketaan. Päätetään esim. kuka on mistäkin tiimistä (jos työyhteisössä on sellaiset) tai ryhmästä tämän asian vastuuhenkilö. Sovitaan myös aikataulu, jossa asiaan palataan. (ks. lisävinkkejä tiimisopimuslomakkeen sivulta 3)

 

PS.

Tässä optiona vielä erään naistenlehden verkkosivulta bongaamani artikkeli maailman onnellisimmasta maasta. Osuuko ja uppoaako? Mieti sitä!

Suomi, maailman onnellisin maa! 9 huikeaa faktaa todistaa, että titteli osuu ja uppoaa

LÄHTEET:

https://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/735526-onnellisuusfilosofi-frank-martela-listasi-kolme-askelta-onneen-lopeta-onnellisuuden

https://pirkka-fi-prod.herokuapp.com/artikkeli/onnellisten-ihmisten-maa

https://www.pirkka.fi/artikkeli/onnen-abc

Xamk Podcast

 

 

 

818 total views, 6 views today

Jos koet tämän artikkelin hyödylliseksi, ole hyvä ja jaa sitä eteenpäin, kiitos!