Tässä on hyvä keino saada väki arvioimaan omaa kuuntelutaitoaan. Kun sitä työstetään yhdessä, voidaan vaikuttaa koko tiimin/työyhteisön toimintakulttuuriin. Löydät alta esimerkin sen hyödyntämisestä sekä testin. Continue reading
![]()
Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.
Tässä on hyvä keino saada väki arvioimaan omaa kuuntelutaitoaan. Kun sitä työstetään yhdessä, voidaan vaikuttaa koko tiimin/työyhteisön toimintakulttuuriin. Löydät alta esimerkin sen hyödyntämisestä sekä testin. Continue reading
![]()
Tiimin ja tiimiorganisaation rakentaminen on vaativa tehtävä, jossa ”mikään toisessa työyhteisössä havaittu malli/menetelmä ei ole suoraan siirrettävissä toiseen”. Hyvä lähtökohta on tutustua tiimin rakentamisen ja yhteistoiminnallisen johtamisen teoreettisiin lähtökohtiin ja erilaisiin malleihin. Kun kokonaisuus alkaa hahmottua ja ymmärrys lisääntyä, paras lopputulos syntyy yhteistyössä tiimin ja koko henkilöstön kanssa. Sitoutuminen edellyttää vuorovaikutusta ja kaikkien mielipiteiden kuuntelua. Lopullinen ratkaisu pyritään sopimaan yhdessä, mutta tarvittaessa mennään myös johdon päätöksen mukaan vastoin enemmistön mielipidettä. Siinä tapauksessa johdolla täytyy olla hyvät perusteet päätökselle.
Ei sovi unohtaa, että hyvän johtamisen kulmakivenä on itsensä johtamisen taito. ”Ellet osaa johtaa itseäsi, että osaa johtaa myöskään muita”. Tutustu siis itseesi. Opi ymmärtämään ja tulkitsemaan omaa käyttäytymistäsi eri tilanteissa. Hyvänä tukena siinä ovat erilaiset persoonallisuustestit, ihmistyypit ja niiden käyttäytymisen tulkinta. Oppia ikä kaikki!
Kerään tänne sivustolleni aineistoa tiimien ja tiimiorganisaation rakentamiseen. Alta aukeaa mielenkiintoinen artikkeli Googlen tutkimusryhmän tekemiin johtopäätöksiin. Continue reading
![]()
Olen harjoitellut ja valmentanut johtajuutta yli 40 vuoden ajan. Oivallukset syntyvät kokemuksen, lukemisen, keskustelujen ja kirjoittamisen kautta. Koskaan ei kukaan ole eikä saa olla ”valmis”, mutta varmuus ja osaaminen kehittyvät iän ja kokemusten (hyvien ja huonojen) myötä. Heittäytyminen prosessiin on parasta, mitä tässä ammatissa tiedän. ”Herra Murphy” on lähes aina läsnä, mutta sellaisissa tapauksissa vankka asiantuntemus ja monet onnistumiset/karikot ovat kullanarvoista sosiaalista pääomaa. Continue reading
![]()
Monella teistä on kansainvälisiä yhteyksiä, joissa on tarve vaihtaa teorioita ja malleja. Käännätin aikoinaan artikkelini Yhteistoiminnallinen johtaminen englanniksi juuri tuosta syystä. Olisiko tällä artikkelilla käyttöä esim. yhteistoiminnallisessa työskentelyssä? Se sopii aineistoksi opiskeluun (palapelityöskentely, näyttelykävely,…), keskustelun virittäjäksi, oheislukemiseksi,… Oheistan artikkelin sekä suomeksi, että englanniksi.
Tässä on yhteistoiminnallisen johtamisen periaatteita ja sovelluksia esittelevä artikkeli englannin kielellä.
In recent years, the concept of “cooperative leadership” has been utilized in organizational strategies, work environment assessment forms, in the goals and programmes of training events, as well as in numerous speeches given by business executives. On top of these, it is also delightful to notice, that the term has caught on in the coffee break discussions of staff. It is easy to talk about “cooperative leadership” , but what each speaker means by it, is an altogether more difficult matter. In this article I will concentrate on what signifigance cooperative leadership has to the continuous development, learning, and future making of work environments. Is cooperative leadership strategy the right approach?
![]()
Yksi tapa pedagogisen keskustelun käynnistämiseen on saada opettajat keskustelemaan aineryhmien sisällä ja/tai välillä arjen opetustyöhön liittyvistä ongelmista ja ideoista tässä esimerkissä esiteltävän ryhmäkonsultaatioharjoituksen avulla. Onnistuessaan harjoitus avaa jonkin tien kohti aineryhmien yli menevää yhteistyötä opettajien tutustuessa kollegoihin pedagogisten keskustelujen avulla. Usein esteenä uusille yhteistyökumppaneille ovat pinttyneet tavat ja ”leimat otsassa” vaikka perussyynä voi olla, ettei tunne ”todellista” kollegaansa vaikka olisi ollut hänen kanssaan töissä vuosikausia. Tällaisen toiminnan etätavoitteena on hyvä pitää ennakkoluulotonta arjen yhteistyön kehittämistä. Continue reading
![]()
© 2026 Opitaan yhdessä
Theme by Anders Noren — Up ↑
Viimeisimmät kommentit