Tämä on ainakin toistaiseksi viimeinen esimerkki oppimisen ja kasvun edistämisestä. Jatkossa lisään tänne lisää harjoituksia, jos saan niitä teiltä. Oma materiaalipankkini on tällä hetkellä tyhjentynyt tähän teemaan liittyen. Ensi viikosta lähtien torstaisin tulee jotain muuta. Continue reading
Page 12 of 21
Laitoin edellisessä postauksessa esimerkin fiilisjanan käytöstä oppilaiden itsearvioinnin välineenä. Tässä vastaava työtapa minkä tahansa työyhteisön toiminnan arviointiin. Tämä sopii mainiosti esim. koulutus-, virkistys- ym. päivien yhteyteen vaikka luonnossa kauniilla säällä. Continue reading
Fiilisjana on menetelmä, joka sopii opetukseen tunnin/jakson alkuun tai loppuun. Sen avulla voi nopeasti kartoittaa myös millä mielellä työyhteisön henkilöstö tulee kokoukseen/koulutukseen ja/tai lähtee sieltä pois. Se on yksi eniten käyttämiäni menetelmiä yhteistoiminnallisen oppimisen/johtamisen periaattein vetämissäni koulutuksissa/valmennuksissa. Fiilisjanan avulla on helppoa saada kaikki mukaan keskusteluun. Parhaimmillaan se saa porukan hyvälle mielelle, kun on esim. päässyt kertomaan millaisella mielellä tuli mukaan tunnille/koulutukseen. Jo pelkkä kertominen toimii usein tunteen purkuna ja laukaisee negatiivisen tunteen, jonka jälkeen voi keskittyä oppimaan. Vaarana on, että se voi myös aikaansaada negatiivista kierrettä, joka leviää koko porukkaan. Kannattaa lähteä liikkeelle sellaisista väittämistä, jotka eivät mene liian ”syvälle”. Continue reading
Itsearviointi on erinomainen tapa sitouttaa jäseniä kehittämiseen. Olen sanonut lukemattomia kertoja koulutuksissa/valmennuksissa, että oppivan tiimiorganisaation kehittäminen lähtee hyvin johdetuista kokouksista. Tiimit ovat pienin yksikkö työyhteisöissä, joten niistä on hyvä aloittaa myös palaverien kehittäminen. Alla linkit pariin arviointilomakkeeseen, joile toivon kovaa käyttöä… Continue reading
Tutustumisharjoitus 12: Noppapelin avulla tutuiksi
- Otetaan ryhmässä jako x:ään niin, että syntyy 4-6 hengen ryhmiä.
- Mennään ryhmiin (ykköset, kakkosen jne.)
- Annetaan oppilaille ohjeet noppapelin piirtämiseksi tai jaetaan jokaiselle ryhmälle kopio, johon on valmiiksi piirretty pelirata. Siihen on merkattu pysähtymispaikat esim. numeroin.
- Jokainen saa itselleen jonkin numeron (tai kaksi numeroa), joihin hän kirjoittaa tutustumiskysymyksen (esim. Millainen perhe sinulla on? Mitkä ovat lempiharrastuksiasi? Missä asut? Mikä on paras paikka maailmassa? jne.)
- Pelataan noppatutustumispeliä. Kukin heittää noppaa vuorollaan. Jos hän päätyy numeroituun ruutuun, sen ”haltija” kysyy siihen liittyvän kysymyksen ja tulijan pitää vastata.
- Pelataan peliä, kunnes ryhmäläiset tuntevat toisiaan.
- Ryhmien koostumuksia voidaan vaihtaa tai pelata peliä myöhemmillä kokoontumiskerroilla.
Kun peliä on pelattu riittävästi, annetaan oppilaille tehtäväksi laatia uusi peli. Arvotaan minkä ryhmän peliä pelataan seuraavalla kerralla.
Kun kaikkien ryhmien peliä on pelattu kerran, aletaan kehittää vaativampia oppimispelejä tms. Tämä sopii mainiosti esim. pysyvien ns. kotiryhmien positiivisen riippuvuuden lisäämiseen.

Viimeisimmät kommentit