Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.

Avainsana: menetelmäpankki (Page 5 of 9)

Pedagoginen keskustelu I

Olin mukana edellisen opetussuunnitelmaprosessin arvioinnissa, jonka pohjalta syntyi kaikkien aikojen paras ja vaativin OPS. Arvioinnissa kävi ilmi, että opettajat kokivat vallitsevaan oppimiskäsitykseen liittyvät asiat yhtenä haastavimmista teemoista opetussuunnitelman toteuttamisessa. Myös kokemus on osoittanut, että kouluissa käydään aivan liian vähän pedagogista keskustelua. Herää tietysti kysymys, mistä on kysymys? Miksi pedagogiikasta puhuminen kollegoiden kanssa koetaan niin vaikeaksi ja vieraaksi? Usein hidasteena on, että koulun toimintakulttuuriin ei ole koskaan kuulunut aito, reflektoiva pedagoginen keskustelu, jossa vallitsevat käytänteet haastetaan aidosti. Mitä asialle voisi tehdä? Continue reading

Loading

Tutustumisharjoitus 13: Oppilaat suunnittelevat lisää harjoituksia

Tällä sivustolla on esitelty muutamia tutustumisharjoituksia ”malliksi”. Nyt olisi sinun vuoro jatkaa asian syventämistä. Alla on yksinkertainen tapa laittaa oppilaat suunnittelemaan opetusta. Uskon, että se palkitsee kaikki osapuolet. Samaa tekniikkaa voi soveltaa mihin tahansa oppimisprosessiin. Luota oppijoihin! Jakakaa kokemuksianne kollegoittenne kanssa ja nostakaa transformaatio jalustalle. Jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, käy lukemassa alimmaisena aukeava artikkeli ”kolmesta oppimista jäsentävästä orientaatiosta”. Continue reading

Loading

Fiilisjana sopii ”moneen lähtöön”: oppilaiden itsearviointi

Fiilisjana on menetelmä, joka sopii opetukseen tunnin/jakson alkuun tai loppuun. Sen avulla voi nopeasti kartoittaa myös millä mielellä työyhteisön henkilöstö tulee kokoukseen/koulutukseen ja/tai lähtee sieltä pois. Se on yksi eniten käyttämiäni menetelmiä yhteistoiminnallisen oppimisen/johtamisen periaattein vetämissäni koulutuksissa/valmennuksissa. Fiilisjanan avulla on helppoa saada kaikki mukaan keskusteluun. Parhaimmillaan se saa porukan hyvälle mielelle, kun on esim. päässyt kertomaan millaisella mielellä tuli mukaan tunnille/koulutukseen. Jo pelkkä kertominen toimii usein tunteen purkuna ja laukaisee negatiivisen tunteen, jonka jälkeen voi keskittyä oppimaan. Vaarana on, että se voi myös aikaansaada negatiivista kierrettä, joka leviää koko porukkaan. Kannattaa lähteä liikkeelle sellaisista väittämistä, jotka eivät mene liian ”syvälle”.  Continue reading

Loading

« Older posts Newer posts »

© 2026 Opitaan yhdessä

Theme by Anders NorenUp ↑