Olin mukana edellisen opetussuunnitelmaprosessin arvioinnissa, jonka pohjalta syntyi kaikkien aikojen paras ja vaativin OPS. Arvioinnissa kävi ilmi, että opettajat kokivat vallitsevaan oppimiskäsitykseen liittyvät asiat yhtenä haastavimmista teemoista opetussuunnitelman toteuttamisessa. Myös kokemus on osoittanut, että kouluissa käydään aivan liian vähän pedagogista keskustelua. Herää tietysti kysymys, mistä on kysymys? Miksi pedagogiikasta puhuminen kollegoiden kanssa koetaan niin vaikeaksi ja vieraaksi? Usein hidasteena on, että koulun toimintakulttuuriin ei ole koskaan kuulunut aito, reflektoiva pedagoginen keskustelu, jossa vallitsevat käytänteet haastetaan aidosti. Mitä asialle voisi tehdä? Continue reading
Avainsana: menetelmäpankki (Page 5 of 9)
Tällä sivustolla on esitelty muutamia tutustumisharjoituksia ”malliksi”. Nyt olisi sinun vuoro jatkaa asian syventämistä. Alla on yksinkertainen tapa laittaa oppilaat suunnittelemaan opetusta. Uskon, että se palkitsee kaikki osapuolet. Samaa tekniikkaa voi soveltaa mihin tahansa oppimisprosessiin. Luota oppijoihin! Jakakaa kokemuksianne kollegoittenne kanssa ja nostakaa transformaatio jalustalle. Jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, käy lukemassa alimmaisena aukeava artikkeli ”kolmesta oppimista jäsentävästä orientaatiosta”. Continue reading
Tämä on ainakin toistaiseksi viimeinen esimerkki oppimisen ja kasvun edistämisestä. Jatkossa lisään tänne lisää harjoituksia, jos saan niitä teiltä. Oma materiaalipankkini on tällä hetkellä tyhjentynyt tähän teemaan liittyen. Ensi viikosta lähtien torstaisin tulee jotain muuta. Continue reading
Laitoin edellisessä postauksessa esimerkin fiilisjanan käytöstä oppilaiden itsearvioinnin välineenä. Tässä vastaava työtapa minkä tahansa työyhteisön toiminnan arviointiin. Tämä sopii mainiosti esim. koulutus-, virkistys- ym. päivien yhteyteen vaikka luonnossa kauniilla säällä. Continue reading
Fiilisjana on menetelmä, joka sopii opetukseen tunnin/jakson alkuun tai loppuun. Sen avulla voi nopeasti kartoittaa myös millä mielellä työyhteisön henkilöstö tulee kokoukseen/koulutukseen ja/tai lähtee sieltä pois. Se on yksi eniten käyttämiäni menetelmiä yhteistoiminnallisen oppimisen/johtamisen periaattein vetämissäni koulutuksissa/valmennuksissa. Fiilisjanan avulla on helppoa saada kaikki mukaan keskusteluun. Parhaimmillaan se saa porukan hyvälle mielelle, kun on esim. päässyt kertomaan millaisella mielellä tuli mukaan tunnille/koulutukseen. Jo pelkkä kertominen toimii usein tunteen purkuna ja laukaisee negatiivisen tunteen, jonka jälkeen voi keskittyä oppimaan. Vaarana on, että se voi myös aikaansaada negatiivista kierrettä, joka leviää koko porukkaan. Kannattaa lähteä liikkeelle sellaisista väittämistä, jotka eivät mene liian ”syvälle”. Continue reading
Asko Leppilampi
Olen yrittäjä, kouluttaja, työyhteisövalmenta ja tietokirjailija, joka ei malta pysähtyä vaikka lupa olisi.
Olen toiminut (opettajan)kouluttajana ja valmentajana vuodesta 1975 lähtien. Jäin eläkkeelle vuonna 2014 ja huomasin lähes heti olevani Ei koskaan eläkkeelle ry:n jäsen. Viime aikoina olen keskittynyt lähinnä matkustelemaan ja mökkeilemään. Teen edelleen silloin tällöin valmennuksia ja tuntuu, että vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Pidän edelleen ammattitaitoani yllä lukemalla, kirjoittamalla ja kouluttamalla.
Perustin pari vuotta sitten pienen porukan kanssa uuden yhtiön Suomi taskussa Oy:n, josta voit lukea lisää sivustosta www.suomitaskussa.eu . Toimin tuon maahanmuuttajille maksuttomia kielenopetusvideoita tuottavan yrityksen hallituksen pj:na ja autan yhtiön verkostoitumisessa yms.
Jos tarvitsette osaavaa ja innostavaa kouluttajaa, laita minulle postia asko@leppilampi.com.
PS. Meinasin ihan unohtaa. Olen käyttänyt viime aikoina valtavasti aikaa siihen, että perustin matkablogin. Sen kasaaminen vuosien aikana tehdyistä matkapäiväkirjoista on ollut hurjan aikaa vievä juttu. Osoitteessa www.appamatkustaa.fi on lähes 500 matkapäiväkirjaa eri puolilta maailmaa.
Viimeisimmät kommentit