Mikä on opettajan ja oppijan rooli opetuksen suunnittelussa nykyisen oppimiskäsityksen mukaan? Miten sinä otat oppijat mukaan miettimään mitä, miten ja milloin opiskellaan? Mikä vaikutus sillä on oppijoiden opiskelumotivaatioon? Voisiko intohimo oppimiseen lähteä siitä, että nostetaan TRANSFORMAATIO kunniaan? Continue reading
Kategoria: Opetuksen suunnittelu (Page 2 of 4)
lomakkeita yms. opetuksen suunnitteluun
Tämä harjoitus on jatkoa kategoriaan ”Oppimisen ja kasvun edistäminen”.
Harjoitus 10: Hyvien käytänteiden jakaminen
Tämä harjoitus tuo osallistujat osallistujat henkisesti paikalle, kun tavoitteena on miettiä esim. koulun opetuksen tai yrityksessä asiakastapaamisen kehittämistä:
1. Jokainen valitsee itselleen parin, jonka kanssa tekee harvoin tai ei koskaan yhteistyötä.
2. Molemmat kertovat opetus-/oppimiskokemuksen (tai kokemuksen hyvästä asiakaskohtaamisesta), jonka aikana oppijat innostuivat todella paljon opiskelemaan ja perustelee miksi. Pari kuuntelee tarkasti ja valmistautuu laittamaan hyvän kiertämään. (5 min)
3. Yhdistetään 2 paria. Jokainen kertoo ryhmässä sen, mitä kuuli pariltaan. Ryhmä pohtii kuulemaansa ja valitsee 3-4 syytä motivoitumiseen. Kukin valmistautuu raportoimaan muille ryhmän valinnat perusteluineen. (10 min)
4. Ryhmissä otetaan jako neljään.
5. Vetäjä kyselee joltain ryhmältä YHDEN motivoimiskeinon (tai hyvän asiakaskohtaamisen) ja perustelun esim. niin, että numero 2 vastaa.
6. Tämä toistetaan muutaman kerran ryhmää vaihtaen niin, että keino/kokemus on joku muu kuin jo mainittu.
7. Keinot kirjataan, jonka jälkeen etsitään 2-3, joita lähdetään testaamaan omassa työssä.
8. Sovitaan milloin asiaan palataan vaihtamaan kokemuksia ja miettimään seuraavia askelia.
Kooste näistä harjoituksista löytyy täältä:
Oppimisen ja kasvun edistäminen – harjoituksia (muokattu 3.5.2018)
Tästä voitte lukea hyvän yhteistoiminnallista oppimista ja kouluorganiaation kehittämistä käsittelevän artikkelin. Artikkeli on otos Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirjasta (WSOY 2004).
Olemme tehneet paljon yhteistyötä israelilaisten Hanna Shacharin ja Shlomo Sharanin kanssa. Yael ja Shlomo Sharan ovat kehittäneet ns. ryhmätutkimusta kotimaassaan, jossa monikulttuurisuus ja haastavat oppilasryhmät ovat arkea. Israelissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu yhteistoiminnallisen oppimisen merkittävät vaikutukset etenkin heikkojen ja keskinkertaisten oppijoiden koulumenestykseen.
Artikkeli aukeaa tästä alta:
Yhteistoiminnallinen oppiminen ja koulun organisaatio_artikkeli
Pyydän anteeksi, että kopio on väärässä asennossa, mutta keksit varmasti keinon lukea sen 🙂
Tässä toisessa pedagogisen keskustelun menetelmällisessä esimerkissä olen ottanut lähtökohdaksi yhteistoiminnallisen oppimisen filosofian mukaisesti toteutettavan oppimisprosessin ns. palapelityöskentelyn avulla. Ajatukseni on, että opettajat saavat omien kokemuksiensa kautta rohkeutta toteuttaa vaihtelevia YTO-menetelmiä myös oppijoiden kanssa. Tavoite on, että yhteinen kokemus herättäisi arvioivaa keskustelua koulun pedagogisesta tilanteesta. Päävastuu keskustelun herättämisestä ja rakenteiden luomisesta on rehtorilla/pedagogisella johtajalla. Etätavoite on, että jokainen kantaa jatkossa 100 % vastuun siitä, että omassa koulussa käydään säännöllisesti pedagogista keskustelua. Ihanne on, että rehtori tekisi itsensä ”tarpeettomaksi”, jolloin keskusteluista ja jatkuvasta opetuksen reflektiosta tulisi koulun arkirutiini. Olisiko tässä esimerkissä aineksia käynnistämään tuo prosessi? Continue reading
Olin mukana edellisen opetussuunnitelmaprosessin arvioinnissa, jonka pohjalta syntyi kaikkien aikojen paras ja vaativin OPS. Arvioinnissa kävi ilmi, että opettajat kokivat vallitsevaan oppimiskäsitykseen liittyvät asiat yhtenä haastavimmista teemoista opetussuunnitelman toteuttamisessa. Myös kokemus on osoittanut, että kouluissa käydään aivan liian vähän pedagogista keskustelua. Herää tietysti kysymys, mistä on kysymys? Miksi pedagogiikasta puhuminen kollegoiden kanssa koetaan niin vaikeaksi ja vieraaksi? Usein hidasteena on, että koulun toimintakulttuuriin ei ole koskaan kuulunut aito, reflektoiva pedagoginen keskustelu, jossa vallitsevat käytänteet haastetaan aidosti. Mitä asialle voisi tehdä? Continue reading
Asko Leppilampi
Olen yrittäjä, kouluttaja, työyhteisövalmenta ja tietokirjailija, joka ei malta pysähtyä vaikka lupa olisi.
Olen toiminut (opettajan)kouluttajana ja valmentajana vuodesta 1975 lähtien. Jäin eläkkeelle vuonna 2014 ja huomasin lähes heti olevani Ei koskaan eläkkeelle ry:n jäsen. Viime aikoina olen keskittynyt lähinnä matkustelemaan ja mökkeilemään. Teen edelleen silloin tällöin valmennuksia ja tuntuu, että vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Pidän edelleen ammattitaitoani yllä lukemalla, kirjoittamalla ja kouluttamalla.
Perustin pari vuotta sitten pienen porukan kanssa uuden yhtiön Suomi taskussa Oy:n, josta voit lukea lisää sivustosta www.suomitaskussa.eu . Toimin tuon maahanmuuttajille maksuttomia kielenopetusvideoita tuottavan yrityksen hallituksen pj:na ja autan yhtiön verkostoitumisessa yms.
Jos tarvitsette osaavaa ja innostavaa kouluttajaa, laita minulle postia asko@leppilampi.com.
PS. Meinasin ihan unohtaa. Olen käyttänyt viime aikoina valtavasti aikaa siihen, että perustin matkablogin. Sen kasaaminen vuosien aikana tehdyistä matkapäiväkirjoista on ollut hurjan aikaa vievä juttu. Osoitteessa www.appamatkustaa.fi on lähes 500 matkapäiväkirjaa eri puolilta maailmaa.
Viimeisimmät kommentit