Ryhmätutkimus on EHDOTTOMASTI kaikkein vaativin yhteistoiminnallisista menetelmistä. Älä missään nimessä käytä sitä ennen kuin olet varma, että porukka pystyy myös itsenäiseen työhön. Onnistuessaan tämä kuukausiakin kestävä tutkimusprosessi johtaa mahtaviin oivalluksiin, joista jokainen nauttii ja jossa kaikki oppivat. Siinä toteutuu ehkä parhaiten YKSILÖLLISEN OPPIMISEN periaatteet, sillä jokainen pääsee miettimään mihin halua etsiä vastauksia ja valitsemaan mihin keskittyy. Oppimisen intohimo aivan huokuu ryhmän keskuudessa, kun valmistelut on tehty hyvin ja porukka on henkisesti ja taidollisesti valmis ryhmätyöhön. Tuossa prosessissa opettajakin kokee onnistuvansa.

Olen esitellyt täällä sivustollani muutaman yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteiden mukaisen menetelmän. Kun jokainen kohta on hyvin suunniteltu, voi odottaa, että opetustuokio onnistuu. Ja silti se voi epäonnistua. Sen vuoksi suosittelen, että yhteistoiminnallista oppimista kannattaa suunnitella ja harjoitella mielellään kokeneemman kollegan kanssa tai ainakin parin tai ryhmän kanssa. Silloin epäonnistumisista opitaan ja taidot karttuvat. Menetelmien sisäistäminen ja hallinta on vuosien harjoittelun mahtava tulos, johon kannattaa pyrkiä.

RYHMÄTUTKIMUS VAIHE VAIHEELTA

Ryhmätutkimus on erittäin vaativa työskentelymuoto. Sitä kannattaa käyttää vasta, kun oppijat ovat oppineet toimimaan yhdessä ja ottamaan vastuuta paitsi omasta myös muiden työskentelystä. Jakson pituus on useita oppitunteja (ajoittuu jopa useammalle kuukaudelle) opettajan/kouluttajan harkinnan mukaan. Koulussa kannattaa integrointia muihin aineisiin, sillä menetelmän oppiminen palvelee muidenkin aineiden opetuksen tarpeita. Tämä on erinomainen mahdollisuus käynnistää/lisätä opettajien keskinäistä yhteistyötä matkalla kohti tiimiopettajuutta.

 

1. OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN

1. Materiaalit Muistiinpanovälineet, fläppitaulu tai A3-paperia, sinitarraa tai teippiä sekä tussit, tietolähteenä teemaan liittyvää materiaalia, tietosanakirjoja, internet yms.

2. Ryhmäjako Ryhmät muodostuvat opiskelijoiden intressien mukaan.

3. Aika Tutkimus saattaa kestää useasta tunnista jopa viikkoihin.

 

2. LÄMMITTELY

A) Kuunnellaan musiikkia, jonka aikana kukin miettii mitä tietää opiskeltavasta asiasta ja/tai millaisia kokemuksia hänellä on siitä. Jonkin ajan kuluttua opettaja/kouluttaja pyytää oppijoita kirjaamaan ajatuksia työvihkoonsa/koneelle.

B) Käydään keskustelua aluksi parin kanssa ja sitten koko luokan kesken. Opettaja kirjaa fläpille tai taululle ylös joitain faktoja opiskeltavista asioista.

3. TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY

Opettaja selostaa, että tämän alkavan jakson tavoitteena on paitsi tutustua teemaan x , tehdä pienimuotoinen tutkimus. Todetaan, että kyseinen jakso kestää pitkän ajan ja että se vaatii oppilailta vastuuta omasta ja muiden työskentelystä. Opettajan kannattaa käydä jo tässä vaiheessa läpi ryhmätutkimuksen rakenne melko perusteellisesti, jotta oppijat orientoituvat asiaan riittävästi. Tämä on erittäin tärkeää sitoutumisen ja motivaation kannalta. Opiskelijoiden kysymyksille tulee antaa riittävästi tilaa.

4. TUTKIMUSONGELMAN VALINTA

Tutkimusongelmien valinta

A) Opettaja ilmoittaa tutkimuksen päätarkoitus on kerätä tietoa teemasta x ja oppia siitä materiaalin perusteella relevantteja, kurssin tavoitteisiin liittyviä asioita.

B) Jokainen kirjaa yksilöllisesti paperille kysymysmuodossa valittuun teemaan liittyviä ongelmia eli mitä haluaa tietää asiasta. (esim. 3-5 min).

C) Kukin valitsee itselleen parin. Parit kirjaavat ongelmat yhdelle paperille.

D) Parit lyöttäytyvät yhteen toisen parin kanssa ja laativat yhteisen kysymyslistan fläpeille, jotka kiinnitetään seinälle.

E) Opettajan johdolla etsitään yhdessä keskustellen kaikista fläpeistä valittuun teemaan liittyvät alateemat, jotka numeroidaan.

Tutkimusryhmän valitseminen

Kouluttaja panee ongelmien mukaiset numerolaput pöydille ympäri opetustilaa. Kukin opiskelija menee sen pöydän ympärille, jossa on häntä eniten kiinnostavan ongelman numero. Keskustellaan valinnoista, vaihdetaan tarvittaessa ryhmiä. Valmiita ollaan sitten, kun jokaisessa ryhmässä on saman verran opiskelijoita.

 

5. OPISKELUVAIHE

Ryhmät suunnittelevat tutkimuksiaan

a) Tarkistetaan yhdessä, että jokainen on ymmärtänyt tehtävän/ongelman samalla tavalla, so. mitä haluamme ryhmässämme opiskella/tutkia. Jokainen kirjoittaa tutkimustehtävän vihkoonsa.

b) Ryhmät kartoittavat resurssinsa (ryhmälle jaettu materiaali, muista ryhmistä löytyvät asiantuntijat, opettajan hyödyntäminen, kirjastot, tietokirjat, internet, sanoma- ja aikakauslehdet, radio, TV, videonauhat, tietokannat…).

c) Sovitaan roolit ja työnjako (organisoija, ohjausryhmän jäsen, sihteeri, piirtäjä tms.), kuka/ketkä lähtevät hakemaan tietoa muista ryhmistä jne. Mikäli aikaa on enemmän, sovitaan parit, jotka lähtevät keräämään tietoa muistakin lähteistä.

Ryhmät toteuttavat tutkimuksensa

Ryhmän jäsenet kokoavat, järjestelevät ja analysoivat tietoja eri lähteistä. Sovittuna aikana he yhdistävät löytämänsä tiedot ja tekevät johtopäätöksiä työnsä edistymisestä. Ryhmän jäsenet keskustelevat työskentelyn edetessä tarkoituksenaan vaihtaa ideoita ja tietoja sekä laajentaa, selventää ja yhdistää niitä.

Ryhmät suunnittelevat esityksensä

Ryhmiä kannustetaan valitsemaan mahdollisimman mielikuvitusrikkaita esittämistapoja (draama, video, radio-ohjelma, case, kirjallinen raportti, näyttely, työpiste), joihin mielellään pyydetään osallistumaan koko kuulijakunta.

Jo instruktiovaiheessa kannattaisi oppijoita kannustaa kokemuksellisten, vuorovaikutteisten työtapojen käyttöön ja siihen, että mahdollisimman moni ryhmän jäsenistä osallistuu. Myös yleisön osallistamista esitykseen pidetään toivottavana.

Ohjausryhmän kokoontumiset

Opettaja kokoaa ryhmien edustajat aina tarvittaessa ohjausryhmän palaveriin. Se on oiva tapa päästä pikaisesti selville siitä, miten ryhmien tutkimukset edistyvät ja antaa samalla uusia ohjeita ja evästyksiä työskentelyyn. Palavereissa edustajat kertovat ryhmänsä suunnitelman ja esittävät toiveensa tarvittavista erityisjärjestelyistä ja -materiaaleista. Opettaja tarkistaa, että suunnitelmat ovat realistisia. Sovitaan vielä aikataulusta ja esittämisjärjestyksestä.

Opettaja varmistaa, että ryhmät osaavat painottaa oikeita asioita tutkimuksessaan. Hän tarkistaa ohjausryhmässä, luokan yhteiskeskusteluissa ja ryhmäkohtaisissa ohjaustilanteissa myös sen, että oppijat käyttävät mahdollisimman monipuolisia tietolähteitä ja etenevät sovitussa aikataulussa. Opettaja varaa aikaa myös ryhmien kysymyksille ja varmistaa, että kaikki osallistuvat ryhmien työskentelyyn

 

6. RYHMIEN ESITYKSET JA NIIDEN ARVIOINTI

A) Esitykset pidetään mahdollisimman vaihtelevilla tavoilla. Opiskelijaryhmän iästä ym. johtuen ohjaajan on hyvä harkita, millaiset ohjeet kuulijoille tulisi antaa esim. muistiinpanojen, kysymysten teon yms. suhteen.

B) Opettaja kyselee ryhmän jäseniltä, mitkä olivat esityksen tavoitteet ja antaa heille mahdollisuuden arvioida sitä, miten ne saavutettiin. Miten jäsenet muuten kokivat esityksen?

C) Tämän jälkeen kuulijakunta arvioi esityksen selkeyden ja ”vetovoiman”.

D) Tässä vaiheessa on paikallaan käydä opetuskeskustelua, jossa tarkistetaan olennaisten käsitteiden ja ongelmaan liittyvien pääkohtien ymmärrettävyys.

.

7. KOKEMUSTEN JAKAMINEN JA JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN

A) Ryhmätutkielmajakson lopuksi oppijat keskustelevat sekä tutkimuksistaan että tunnekokemuksistaan. Keskustellaan miltä työskentely tuntui. Mitä havaitsit itsestäsi ja muista?

B) Mietitään ryhmissä ja sitten yhdessä sitä, kuinka tehokasta opiskelu oli. Miksi? Kirjataan fläpille tms. ja opiskeluvihkoon havaintoja.

C) Pohditaan, mitä taitoja harjoiteltiin esittäytymisprosessin aikana.

 

8. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI

Arvioidaan myös yksilöllistä, ryhmän ja koko ryhmän oppimista. Kukin käy vaihe vaiheelta läpi koko prosessin, miettii yksin ja yhdessä omaa sekä muiden panosta tutkielmaprosessissa.

 

8. KOTITEHTÄVÄ (oppilaitoksissa)

Sovitaan, miten kokeeseen valmistautuminen tapahtuu. Tavoite on, että jokainen ryhmä valmistelee mallivastaukset kysymyksiin tai tekee kirjallisen yhteenvedon tutkimuksestaan muille jaettavaksi.

Kukin ryhmä tekee omasta aihealueestaan muutaman kysymyksen. Kysymykset tulevat kokeeseen sellaisenaan tai ohjaaja valitsee (joskus mahdollisesti yhdessä ohjausryhmän kanssa) kaikista kysymyksistä 1-3/ryhmä koetta varten. Jokainen oppija vastaa muihin kuin oman ryhmänsä kysymyksiin.

 

(TÄMÄ ON MUOKATTU VERSIO kirjasta Leppilampi & Piekkari, Opitaan yhdessä.)

Loading

Jos koet tämän artikkelin hyödylliseksi, ole hyvä ja jaa sitä eteenpäin, kiitos!