Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.
Tässä on ensimmäinen teiltä lukijoilta saamani esimerkki. Olen erittäin kiitollinen siitä, että lähdette mukaan ”talkoisiin” ja tuotte oivalluksianne esiin. Siitä hyötyvät kaikki! Tämä harjoitus kuuluu kategoriaan oppimisen ja kasvun edistäminen. Mielestäni alla olevassa esimerkissä toteutuu transformaatio varsin hienosti. Kiitos Anne Sovelius! Continue reading
Tässä toisessa pedagogisen keskustelun menetelmällisessä esimerkissä olen ottanut lähtökohdaksi yhteistoiminnallisen oppimisen filosofian mukaisesti toteutettavan oppimisprosessin ns. palapelityöskentelyn avulla. Ajatukseni on, että opettajat saavat omien kokemuksiensa kautta rohkeutta toteuttaa vaihtelevia YTO-menetelmiä myös oppijoiden kanssa. Tavoite on, että yhteinen kokemus herättäisi arvioivaa keskustelua koulun pedagogisesta tilanteesta. Päävastuu keskustelun herättämisestä ja rakenteiden luomisesta on rehtorilla/pedagogisella johtajalla. Etätavoite on, että jokainen kantaa jatkossa 100 % vastuun siitä, että omassa koulussa käydään säännöllisesti pedagogista keskustelua. Ihanne on, että rehtori tekisi itsensä ”tarpeettomaksi”, jolloin keskusteluista ja jatkuvasta opetuksen reflektiosta tulisi koulun arkirutiini. Olisiko tässä esimerkissä aineksia käynnistämään tuo prosessi? Continue reading
Olin mukana edellisen opetussuunnitelmaprosessin arvioinnissa, jonka pohjalta syntyi kaikkien aikojen paras ja vaativin OPS. Arvioinnissa kävi ilmi, että opettajat kokivat vallitsevaan oppimiskäsitykseen liittyvät asiat yhtenä haastavimmista teemoista opetussuunnitelman toteuttamisessa. Myös kokemus on osoittanut, että kouluissa käydään aivan liian vähän pedagogista keskustelua. Herää tietysti kysymys, mistä on kysymys? Miksi pedagogiikasta puhuminen kollegoiden kanssa koetaan niin vaikeaksi ja vieraaksi? Usein hidasteena on, että koulun toimintakulttuuriin ei ole koskaan kuulunut aito, reflektoiva pedagoginen keskustelu, jossa vallitsevat käytänteet haastetaan aidosti. Mitä asialle voisi tehdä? Continue reading
Olen kerännyt tälle sivulle erilaisia tutustumisharjoituksia. Ne ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan lisätä ryhmän positiivista riippuvuutta. Uuden ryhmän perusteellinen tutustuttaminen lisää turvallisuutta ryhmän jäsenten keskuuteen ja vapauttaa jännityksistä ja peloista.
Tutustumisharjoitukset kannattaa ottaa säännölliseksi osaksi ryhmän/tiimin kehittämistä. Niitä on hyvä jatkaa mahdollisimman pitkään, pieninä osina koulutusta/opetusta. Näiden positiivista riippuvuutta lisäävien harjoitusten merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Näitä harjoituksia kannattaa tehdä aluksi päivittäin/viikoittain ja antaa myöhemmin osallistujien keksiä niitä itse (ks. harjoitus 13). Pidemmälle edetessä heille voi antaa vastuun koko homman vetämisestä esim. ryhmä kerrallaan.
Fiilisjana on menetelmä, joka sopii opetukseen tunnin/jakson alkuun tai loppuun. Sen avulla voi nopeasti kartoittaa myös millä mielellä työyhteisön henkilöstö tulee kokoukseen/koulutukseen ja/tai lähtee sieltä pois. Se on yksi eniten käyttämiäni menetelmiä yhteistoiminnallisen oppimisen/johtamisen periaattein vetämissäni koulutuksissa/valmennuksissa. Fiilisjanan avulla on helppoa saada kaikki mukaan keskusteluun. Parhaimmillaan se saa porukan hyvälle mielelle, kun on esim. päässyt kertomaan millaisella mielellä tuli mukaan tunnille/koulutukseen. Jo pelkkä kertominen toimii usein tunteen purkuna ja laukaisee negatiivisen tunteen, jonka jälkeen voi keskittyä oppimaan. Vaarana on, että se voi myös aikaansaada negatiivista kierrettä, joka leviää koko porukkaan. Kannattaa lähteä liikkeelle sellaisista väittämistä, jotka eivät mene liian ”syvälle”. Continue reading
Olen yrittäjä, kouluttaja, työyhteisövalmenta ja tietokirjailija, joka ei malta pysähtyä vaikka lupa olisi.
Olen toiminut (opettajan)kouluttajana ja valmentajana vuodesta 1975 lähtien. Jäin eläkkeelle vuonna 2014 ja huomasin lähes heti olevani Ei koskaan eläkkeelle ry:n jäsen. Viime aikoina olen keskittynyt lähinnä matkustelemaan ja mökkeilemään. Teen edelleen silloin tällöin valmennuksia ja tuntuu, että vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Pidän edelleen ammattitaitoani yllä lukemalla, kirjoittamalla ja kouluttamalla.
Perustin pari vuotta sitten pienen porukan kanssa uuden yhtiön Suomi taskussa Oy:n, josta voit lukea lisää sivustosta www.suomitaskussa.eu . Toimin tuon maahanmuuttajille maksuttomia kielenopetusvideoita tuottavan yrityksen hallituksen pj:na ja autan yhtiön verkostoitumisessa yms.
Jos tarvitsette osaavaa ja innostavaa kouluttajaa, laita minulle postia asko@leppilampi.com.
PS. Meinasin ihan unohtaa. Olen käyttänyt viime aikoina valtavasti aikaa siihen, että perustin matkablogin. Sen kasaaminen vuosien aikana tehdyistä matkapäiväkirjoista on ollut hurjan aikaa vievä juttu. Osoitteessa www.appamatkustaa.fi on lähes 500 matkapäiväkirjaa eri puolilta maailmaa.
© 2026 Opitaan yhdessä
Theme by Anders Noren — Up ↑
Viimeisimmät kommentit