Seuraava esimerkki on tarkoitettu pohjapaperiksi henkilöstön kanssa käytävien strategiatyöhön liittyvien painopistealuekeskustelujen käynnistämiseen. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan vaan siitä kannattaa muokata kuhunkin tilanteeseen sopiva malli. Lähtökohtaoletus esimerkissä on, että osallistujat työskentelevät samalla osastolla. Lienee järkevää, että henkilöstölle järjestetään kaksi samanlaista tilaisuutta siten, että kumpaankin osallistuu sekaryhmänä puolet kaikista työntekijäryhmistä kerrallaan. Aikaa kuluu 2-3 tuntia. Continue reading
Kategoria: JOHTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ (Page 6 of 8)
Laitoin edellisessä postauksessa esimerkin fiilisjanan käytöstä oppilaiden itsearvioinnin välineenä. Tässä vastaava työtapa minkä tahansa työyhteisön toiminnan arviointiin. Tämä sopii mainiosti esim. koulutus-, virkistys- ym. päivien yhteyteen vaikka luonnossa kauniilla säällä. Continue reading
Itsearviointi on erinomainen tapa sitouttaa jäseniä kehittämiseen. Olen sanonut lukemattomia kertoja koulutuksissa/valmennuksissa, että oppivan tiimiorganisaation kehittäminen lähtee hyvin johdetuista kokouksista. Tiimit ovat pienin yksikkö työyhteisöissä, joten niistä on hyvä aloittaa myös palaverien kehittäminen. Alla linkit pariin arviointilomakkeeseen, joile toivon kovaa käyttöä… Continue reading
Mikäli toimit kouluttajana tai valmentajana pitkässä ohjelmassa, tästä listasta saat itsellesi oivan tsekkauslistan. Olen työstänyt tätä eräänlaista laatukriteeristöä vuosien saatossa kymmenissä pitkissä (1-2 vuotta) ohjelmissa osin yhdessä valmennettavieni kanssa ja päivittänyt sitä aina silloin tällöin.
Kun huomioit listatut asiat, voit olla varma, että prosessin onnistumismahdollisuudet paranevat. Silti voit varautua siihen, että ”puolikurssijuhla” odottaa muutaman koulutuspäivän jälkeen 1/2-1 vuoden kuluttua. Kyse on samasta prosessista kuin tiimin rakentumisessa eli että jossain vaiheessa aletaan puhua avoimesti, osin kriittisestikin. Rakentavan palautteen antamisen taidosita ei ole tietoakaan ja silloin ollaan heikoilla jäillä. Tämä dip-ilmiö tulee aina ja se on vaihe, jossa porukka uskaltaa jo alkaa epäillä, nostaa kissoja pöydälle, olla oma itsensä. Siinä vaiheessa otetaan kouluttajista mittaa.
Paras neuvo tässä tilanteessa on, että ”älä provosoidu!”. Vastustus ja epäily mahdollistavat yhdessä oppimisen, jos vetäjä pystyy hyödyntämään tilanteen. Kehitys alkaa ristiriidasta, joten siinä vaiheessa mahdollistuu todellinen, osallistujista kumpuava kehittyminen. Se, että porukka tuntee tulevansa kuulluksi, lisää positiivista riippuvuutta ja on vahvan kasvua. Kun siitä lähdetään yhdessä eteenpäin, matka onkin kohti nousua, entistä parempaa prosessia. Continue reading
Yhteisöpedagogi Antti Leppilampi on kiteyttänyt tähän videoon mainiosti yhteistoiminnallisen johtamisen peruspiirteet. Se on erinomainen väline keskustelun virittäjäksi, kun teemana on johtaminen, organisaation kehittäminen, tiimin rakentaminen.
Tässä videossa avataan YTJ:n viisi keskeistä periaatetta selkeästi ja ytimekkäästi.

Viimeisimmät kommentit