Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.

Kategoria: ASKON KIRJOITUKSIA (Page 6 of 9)

Olen kirjoittanut vuosikymmenien aikana lukuisia artikkeleita lehtiin, pöytälaatikkoon, blogisivustolle ym. Tässä niistä osa jaoteltuina teemoittain.

Yhteistoiminnallinen oppiminen ja koulun organisaatio (Shachar & Sharan)

Tästä voitte lukea hyvän yhteistoiminnallista oppimista ja kouluorganiaation kehittämistä käsittelevän artikkelin. Artikkeli on otos Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirjasta (WSOY 2004).

Olemme tehneet paljon yhteistyötä israelilaisten Hanna Shacharin ja Shlomo Sharanin kanssa. Yael ja Shlomo Sharan ovat kehittäneet ns. ryhmätutkimusta kotimaassaan, jossa monikulttuurisuus ja haastavat oppilasryhmät ovat arkea. Israelissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu yhteistoiminnallisen oppimisen merkittävät vaikutukset etenkin heikkojen ja keskinkertaisten oppijoiden koulumenestykseen.

Artikkeli aukeaa tästä alta:

Yhteistoiminnallinen oppiminen ja koulun organisaatio_artikkeli

 

Pyydän anteeksi, että kopio on väärässä asennossa, mutta keksit varmasti keinon lukea sen 🙂

Loading

Onnistuneen muutosprosessin elementtejä

”Kehittäminen alkaa ristiriidasta”. ”Ilman ristiriitaa todellista muutosta ei tapahdu”.  ”Mikään toisessa työyhteisössä hyväksi havaittu menetelmä ei ole suoraan siirrettävissä toiseen.” ”Kaikkiin muutoksiin kuuluu mukaan taantuma, kuoppa, joka  kuuluu oleellisena osana prosessiin.” ”Muutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, omassa työssä tapahtuvaa kokeilua/harjoittelua ja keskustelua kollegoiden kanssa.”

Tuossa edellä on muutamia väittämiä, jotka sopivat kaikkiin kehittämisprosesseihin. Olen päässyt todistamaan niiden paikkansa pitävyyttä omilla työpaikoillani ja useissa kymmenissä pitkissä prosesseissa, joita olen saanut vetää vuosikymmenien aikana.

Olemme koonneet liitteenä olevaan kirjoitukseen niitä elementtejä, joita on hyvä pohdiskella ennen muutosprosessia, sen aikana ja jopa jälkeen, jotta oppisi ymmärtämään muutosta. Tehkää reflektiosta arkirutiini! Toivottavasti tuo kirjoitus auttaa ymmärtämään reflektion merkitystä ja myös sitä, että mikään ei ole käytännöllisempää kuin hyvä teoria. Continue reading

Loading

Yhteistoiminnallinen johtaminen toteutuu silloin, kun siihen on sisään rakennettu samat periaatteet kuin yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Olen avannut noita periaatteita artikkelissani ”Yhteistoiminnallinen johtaminen”.  Yhteisöpedagogi Antti Leppilampi teki noista ajatuksista erinomaisen animaation, jota kannattaa katsella vaikka yhdessä kollegojen kanssa ja keskustella sen eri vaiheista. Continue reading

Loading

Sosiokonstruktivismi oppimisessa ja koulun kehittämisessä – nykyaikaa vai onko jotain muuta tullut tilalle?

Olen keräämässä tänne sivustolleni kirjallisuuspakettia käsittelemiini teemoihin liittyen. Yksi tärkeimmistä oppimiseen liittyvistä asioista koskee oppimiskäsitystä. Jos sitä pitäisi ilmaista yhdellä sanalla, nostaisin esiin sosiokonstruktivismin. Ellei se ole nykyaikaa, niin mikä on parempi? Olisin kiitollinen, jos valistaisitte minuakin vaikka tänne tekstin alla olevaan kommenttikenttään.

Alla olevassa viime vuosikymmeneltä olevassa kirjoituksessani avaan käsitystäni konstruktivismin yhteydestä oppimiseen ja koulun johtamiseen. Nykyisin puhuisin tosin SOSIOKONSTRUKTIVISMISTA. Se on käsite, jota ei löydy uudesta opetussuunnitelmasta. Minulle ei ole selvinnyt miksi ei, sillä se kuvaa mielestäni erittäin hyvin vallitsevaa käsitystä oppimisesta. Muut saa selittää 🙂 Kertokaa se minulle! PS. Kirjoituksessa olevat linkit eivät toimi.

Continue reading

Loading

Kouluttajan tsekkauslista – Miten toteuttaa vaikuttavaa koulutusta?

Mikäli toimit kouluttajana tai valmentajana pitkässä ohjelmassa, tästä listasta saat itsellesi oivan tsekkauslistan. Olen työstänyt tätä eräänlaista laatukriteeristöä vuosien saatossa kymmenissä pitkissä (1-2 vuotta) ohjelmissa osin yhdessä valmennettavieni kanssa ja päivittänyt sitä aina silloin tällöin.

Kun huomioit listatut asiat, voit olla varma, että prosessin onnistumismahdollisuudet paranevat. Silti voit varautua siihen, että ”puolikurssijuhla” odottaa muutaman koulutuspäivän jälkeen 1/2-1 vuoden kuluttua. Kyse on samasta prosessista kuin tiimin rakentumisessa eli että jossain vaiheessa aletaan puhua avoimesti, osin kriittisestikin. Rakentavan palautteen antamisen taidosita ei ole tietoakaan ja silloin ollaan heikoilla jäillä.  Tämä dip-ilmiö tulee aina ja se on vaihe, jossa porukka uskaltaa jo alkaa epäillä, nostaa kissoja pöydälle, olla oma itsensä. Siinä vaiheessa otetaan kouluttajista mittaa.

Paras neuvo tässä tilanteessa on, että ”älä provosoidu!”. Vastustus ja epäily mahdollistavat yhdessä oppimisen, jos vetäjä pystyy hyödyntämään tilanteen. Kehitys alkaa ristiriidasta, joten siinä vaiheessa mahdollistuu todellinen, osallistujista kumpuava kehittyminen. Se, että porukka tuntee tulevansa kuulluksi, lisää positiivista riippuvuutta ja on vahvan kasvua. Kun siitä lähdetään yhdessä eteenpäin, matka onkin kohti nousua, entistä parempaa prosessia. Continue reading

Loading

« Older posts Newer posts »

© 2026 Opitaan yhdessä

Theme by Anders NorenUp ↑