Esittelen alla erittäin hyvän työkalun kollegan tms. auttamiseksi. Olen käyttänyt tätä kymmenissä koulutuksissa tuhansille ihmisille. Voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että tämä toimii kuin junan vessa (silloin kymmeniä vuosia sitten) 🙂Konsultaatioprosessin tavoitteena on auttaa konsultoitavaa ratkaisemaan ongelmansa, jalostamaan omaa/ryhmän kehittämissuunnitelmaan tms. Apuna käytetään katalyyttisiä kysymyksiä:
Katalyyttiset kysymykset – hyvän johtamisen ja konsultoinnin tuki
- Jaetaan osallistujat satunnaisiin 3 h ryhmiin.
- Tutustutaan aluksi katalyyttisiin kysymyksiin tavoitteena ymmärtää niiden ongelmanratkaisua helpottava luonne. (5 min)
- Kukin saa hetken miettiä, mihin asiaan haluaa konsultaatiotukea. (3 min)
- Päätetään konsultointijärjestys ryhmässä. Kukin tulee vuorollaan toimimaan jokaisessa roolissa.
- Sovitaan roolit ensimmäiseen konsultointituokioon.
a) Esittäjä (asiakas) valmistautuu kertomaan oman/ryhmänsä tilanteen/ongelman lyhyesti ja ytimekkäästi.
b) Konsultin tehtävänä on käydä dialogia esittäjän kanssa käyttäen lähinnä katalyyttisiä kysymyksiä. Hän pyrkii saamaan tilanteesta mahdollisimman aidon kuvan. Tavoitteena on kysymyksillä ja tarkennuksilla auttaa esittäjää seulomaan, jäsentämään ja keräämään tietoa kehittämiskohteesta tai ongelmasta. Tavoitteena voi myös olla löytää todellinen ongelma. Hyviä kysymyksiä ovat esim. kuka, ketkä, miten, milloin, missä, millaisia, miten? Ongelman ratkaisua auttavia sanoja ovat myös ”kerro” ja ”kuvaile”.
c) Tarkkailija tekee hypoteeseja eli olettamuksia kuullusta, kirjaa niitä paperille ja valmistautuu esittämään ne esittäjälle dialogin jälkeen. Hän pohtii rakentavan kriittisesti, mitä esitettävässä tilanteessa mahdollisesti on tapahtumassa, mitä asioita esittäjä ei ole ehkä huomannut, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota jne. Tarkkailija toimii myös ajanottajana, joka pitää kiinni sovitusta aikataulusta. Tarkkailija valmistautuu antamaan kirjatut huomionsa esittäjälle konsultoinnin lopuksi.
- Jaetaan käytössä oleva aika tasan ryhmän jäsenten kanssa (esim. 3 x 20 tai 3 x 45 min). * ks. alla
- Aloitetaan konsultointi. Esittäjä käyttää aikaa asian pohjustamiseen. Konsultti voi varmistaa, että ymmärtää taustat oikein. (3-5 min).
- Konsultointivaiheessa konsultti käy dialogia esittäjän kanssa tehden tarkentavia katalyyttisiä kysymyksiä (5-10 min).
- Tarkkailija esittää hypoteesinsa (3-5 min) ja antaa huomiot kirjallisena esittäjälle.
- Esittäjälle varataan mahdollisuus kommentoida niitä (3-5 min).
- Esittäjä tekee lopuksi lyhyen yhteenvedon siitä, millaisiin toimenpiteisiin hän aikoo ryhtyä (2-3 min).
- Vaihdetaan rooleja ja toistetaan vaiheet 6-8.
- Kun jokainen on toiminut kaikissa rooleissa, käydään ryhmässä reflektoiva keskustelu koetusta; mitä hyvää, mitä kehitettävää, missä voisi käyttää, mitä sovelluksia tulee mieleen? (5 min)
- Lopuksi käydään ensin omassa, sitten muiden ryhmien jäsenten kanssa keskustelua konsultaatiokokemuksesta ja sen sovellettavuudesta omaan työyhteisöön.
- Sovitaan missä, miten ja milloin harjoitusta tullaan käyttämään.
- Päätetään milloin kokoonnutaan vaihtamaan itsenäisiä konsultointikokemuksia.
* Jotta harjoitus tulisi tutuksi, aluksi kannattanee lähteä lyhyemmästä tuokiosta. Kun siihen pääsee käsiksi, pitemmät jaksot johtavat parempaan tulokseen. Olemme omissa kollegiaalisissa ryhmissä toimineet niinkin, että jokaisessa tapaamisessa kukin on vuorollaan ”asiakas” ja hänelle varataan 1-1.5 tuntia aikaa muiden toimiessa konsultteina. Tällöin teemana voi olla ongelman/kehittymiskohteen sijaan esim. jokin kirjoitus, tutkimussuunnitelma tms.
Vastaa