Tässä toisessa pedagogisen keskustelun menetelmällisessä esimerkissä olen ottanut lähtökohdaksi yhteistoiminnallisen oppimisen filosofian mukaisesti toteutettavan oppimisprosessin ns. palapelityöskentelyn avulla. Ajatukseni on, että opettajat saavat omien kokemuksiensa kautta rohkeutta toteuttaa vaihtelevia YTO-menetelmiä myös oppijoiden kanssa. Tavoite on, että yhteinen kokemus herättäisi arvioivaa keskustelua koulun pedagogisesta tilanteesta. Päävastuu keskustelun herättämisestä ja rakenteiden luomisesta on rehtorilla/pedagogisella johtajalla. Etätavoite on, että jokainen kantaa jatkossa 100 % vastuun siitä, että omassa koulussa käydään säännöllisesti pedagogista keskustelua. Ihanne on, että rehtori tekisi itsensä ”tarpeettomaksi”, jolloin keskusteluista ja jatkuvasta opetuksen reflektiosta tulisi koulun arkirutiini. Olisiko tässä esimerkissä aineksia käynnistämään tuo prosessi?

(Tee tästä sovellus oman yhteisösi tilanteeseen. Muokkaa esim. kysymykset niin, että lähdette siitä missä olette.)

1. Työskentely-ympäristön luominen

Materiaali: Työstettävät tekstit, muistiinpanovälineet, fläppitaulu tai tietokone ja projektori.

Fyysinen ympäristö: Helposti liikuteltavat tuolit ja pöydät.

Pelisääntö: jokaisen osallistuminen, kädennosto

Aikavaraus: 2-3 tuntia.

2. Tavoitteet

Vetäjä ilmoittaa, että tämän jakson päätavoitteena on luoda yhteistä näkemystä koulun pedagogiikasta ja pyrkiä yhtenäistämään sitä.

a)    Jokainen kirjaa aluksi paperille (3-4 min) omaa käsitystään hyvästä oppimisesta eli siitä, miten ihminen oppii?

b)    Jakaudutaan 3-4 sekaryhmiin, jossa kukin kertoo omia näkemyksiään (5-10 min).

c)    Kirjataan yhdessä muutamia asioita fläppitaululle (tai tietokoneelle) periaatteella ”jokainen on valmis raportoimaan mitä ryhmässä keskusteltiin”.

d)    Keskustellaan ryhmissä mitä kukin haluaisi tietää ihmisen oppimisesta tai tehokkaasta opetuksesta. Ryhmä laatii 1-2 kysymystä. 

e)    Kirjataan asiat kysymysmuodossa fläppitaululle tai koneelle.

 

3. Työskentelyvaihe

a)    Jaetaan opettajat 4-5 h ryhmiin (ryhmät A, B, C, D).

b)    Annetaan jokaiselle ryhmälle eri osiot opiskeltavaksi. Aineistona voi käyttää esim. ”Opitaan yhdessä” – kirjan lukuja seuraavasti (Teksti aukeaa tästä: Opitaan yhdessä teoriaosuus).

A.    Mitä on hyvä oppiminen?

B.    Konstruktivistinen oppimiskäsitys

C.    Kokemuksellinen oppiminen

D.   Yhteistoiminnallinen oppiminen

c)    Jokainen lukee tekstin läpi ja etsii siitä  tärkeimmät asiat, ns. ydinkohdat. (n. 10 min)

d)    Muodostetaan ryhmien sisällä 2-3 h alaryhmät, joissa kukin esittää valitsemansa ydinkohdat. Käydään keskustelua tavoitteena löytää yhteinen näkemys 4-5 tärkeimmästä asiasta. (n. 5 min)

e)    Koko ryhmä keskustelee alaryhmien valitsemista ydinkohdista ja valitsee niistä 5-6 yhteistä. Visualisoidaan ydinkohdat piirtämällä niistä yhdessä jokin kuvio (myös muutamia sanoja voi käyttää apuna). Kukin jäljentää piirroksen paperille tai tietokoneelle ja valmistautuu opettamaan tekstin sisällön visualisoinnin avulla. (n. 30 min)

f)     Jakaudutaan sekaryhmiin siten, että jokaisessa ryhmässä on A, B, C ja D.

g)    Jokainen esittelee sekaryhmässä oman osa-alueensa, esim. 4 x (5-7) min. Käydään jokaisen osion lopussa keskustelua kuullusta, tehdään kysymyksiä ja tarkennuksia.

h)    Kun kaikki osiot on käyty läpi, otetaan esiin alussa laaditut kysymykset. Pohditaan onko niiden joukossa joitain, joihin ei ole vielä saatu vastausta. Etsitään vastaukset ryhmäkeskustelun avulla. Rikastetaan keskustelua tuomalla esiin oivalluksia ja sovelluksia työskentelyn herättämistä ajatuksista.

i)      Käydään keskustelua suurryhmässä. Vetäjä kyselee vuoroin kultakin ryhmältä (keneltä tahansa) mitä kysymyksiä tai oivalluksia keskustelussa oli noussut esille.

4. Kokemusten jakaminen, arviointi, soveltaminen ja jatkon suunnittelu

a)    Keskustellaan aluksi omissa ryhmissä, miltä työskentely tuntui. Mitä havaitsit itsestäsi ja muista?

b)    Mietitään myös, kuinka tehokasta työskentely oli, miten se liittyi nykyaikaiseen oppimiskäsitykseen? Kirjataan fläpille, koneelle tms. ja havaintoja.

c)    Miten visualisointi auttoi? Miten sitä voisi kehittää? Millaisesta kuvasta kukin oppi parhaiten?

d)    Edistikö yhdessä tekeminen ja yksilöllinen ennakkovalmistautuminen oppimista? Mikä auttoi kutakin oppimaan työskentelyn aikana. Mistä arvelette sen johtuvan? Mitä johtopäätöksiä tästä voi tehdä jatkoa ajatellen?

e)    Pohditaan missä muualla palapelimetodia voisi käyttää.

f)     Jakaudutaan uusiin tarkoituksenmukaisiin ryhmiin (esim. samaa luokkaa/ryhmää opettavat tai saman luokka-asteen opettajat), joissa suunnitellaan palapelimenetelmän käyttämistä jossain todellisessa tilanteessa. Tässä suunnitteluapua: 

http://asko.leppilampi.com/wp-content/uploads/2018/02/Yhteistoiminnallisen-oppimisprosessin-suunnittelu-YHDESS%C3%84-OPPIMINEN.pdf

g)    Arvotaan yksi jokaisesta ryhmästä esittämään ryhmän sovellus muille.

a)    Päätetään miten jatketaan.

  • Sovitaan, että kaikki tekevät pareittain tai ryhmissä jonkin suunnitelman, toteuttavat ja arvioivat sen. 
  • Kaikki kirjoittavat suunnitelman ja prosessin sekä laittavat sen intraan nähtäväksi.
  • Käydään seuraavassa pedagogisessa iltapäivässä läpi muutamia suunnitelmia ja päätetään taas miten jatketaan.

 

4,305 total views, 3 views today