Koulujen/työyhteisöjen kehittämisen yksi ongelma on henkilöstön aito sitouttaminen kehittämiseen, sillä useat opettajat kokevat sen haittaavan ”oikeaa työtä” eli opettamista. Samoin kuin muissakin yhteistä osaamista ja viitseliäisyyttä vaativissa toiminnoissa, prosessin käynnistäminen on onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeä vaihe. Miten saada koko henkilöstö sitoutumaan ja kantamaan vastuun kehittämisen kaikissa vaiheissa? Siinä pulma, johon etsimme keinoja.

Tässä on koulumaailmasta otettu esimerkkijuoksutus kehittämiskohteiden valintaan. Tätä voi soveltaen käyttää esim. tästä sivustosta löytyvän opetuksen huoneentaulun käsittelyyn. Muissa työyhteisöissä tätä voi soveltaa niin, että kun henkilöstö on kartoittanut kehittämiskohteita, jotka pitää priorisoida.

Seuraavassa on esitelty yksi esimerkki tilanteesta, jossa yhteisö on aiemmin ideoinut kehittämiskohteita ja nyt pitäisi sopia miten edetään. Tätä voi käyttää soveltaen esim. opetuksen kehittämisen huoneentaulu käsittelyssä.

  1. Jakakaa lista kehittämiskohteista ennakkoon kaikille työntekijöille ja pyytäkää valitsemaan niistä kunkin mielestä 3 kiireellisintä.
  2. Järjestäkää 1 – 1½  tunnin kokous, jossa asioita työstetään eteenpäin.
  3. Arpokaa kokouksen alussa osallistujat 3 hengen ryhmiin, joissa kukin esittelee valitsemansa kehittämiskohteet. Ryhmän tehtävänä on valita 2-3 yhteistä ja valmistautua esittelemään ne perusteluineen muille. (n. 10 min)
  4. Kokouksen vetäjä pyytää jokaisesta ryhmästä yhtä henkilöä esittämään yhden ryhmän valitsemista kohteista perusteluineen, jonka jälkeen siirrytään seuraavaan ryhmään jne.
  5. Kehittämiskohteet kirjataan prosessin aikana fläpille tai tietokoneelle (jos projektori on käytössä).
  6. Kun kaikki ryhmät ovat sanoneet yhden kohteen, aloitetaan alusta ja kunkin ryhmän joku toinen jäsen kertoo seuraavan kohteen jne.
  7. Valitaan 2-4 eniten ääniä saanutta kehittämiskohdetta jatkotyöstettäväksi.
  8. Jaetaan osallistujat (esim. jako x:ään) siten, että jokaista kehittämiskohdetta alkaa työstää sama määrä työntekijöitä. Vaihtoehtoisesti merkataan valitut kohteet esim. A,B,C ja D. Sen jälkeen kirjoitetaan A4-arkeille kirjain/arkki ja levitetään paperit eri puolelle huonetta. Sitten jokainen siirtyy sen arkin/teeman ääreen, joka kiinnostaa häntä eniten (vrt. yksilöllinen oppiminen). Tasataan neuvottelemalla ryhmien koot yhtä suuriksi.
  9. Ryhmät pohtivat kehittämiskohdettaan ja keksivät keinoja/toimenpiteitä, joilla asiat saataisiin kuntoon. (n. 10 min). Ideat kirjataan fläpille tai kalvolle.
  10. Otetaan kehittämiskohteet työstettäväksi siten, että aloitetaan eniten ääniä saaneesta teemasta.
  11. Ryhmä esittelee ideansa ja muilla on mahdollisuus kehittää asiaa eteenpäin; uusia ideoita kirjataan koko ajan ylös. Sovitaan ideoiden pohjalta konkreettiset toimenpiteet, päätetään vastuuhenkilöt ja aikataulu. (Ks. tiimiisopimuslomakkeen kohta kehittämistoiminta.
  12. Jos aikaa on, käydään vielä muita teemoja samalla tavalla läpi. Pidetään huolta, että jokainen on tulevaisuudessa vastuussa jostakin teemasta (pidetään kirjaa vastuista yms.).
  13. Aikataulutetaan ne siten, että vain yksi kehittämiskohde on työn alla samanaikaisesti.
  14. Sovitaan myös seuraavien kehittämiskohteiden/ryhmien alustava aikataulutus, jotta jokainen voi alkaa valmistautua siihen ajoissa.
  15. Johto pitää huolta, että nämä asiat ovat säännöllisesti esillä yhteisissä tapaamisissa. Muuten käy helposti niin, että kehitys pysähtyy ja jää muiden kiireiden alle.

 

 

507 total views, 6 views today