Jokainen opetuksen ammattilainen tuntee yhteistoiminnallisen oppimisen (YTO) käsitteenä. Omien kokemuksieni perusteella vain pieni osa on sisäistänyt mistä siinä on kysymys. Perustan tämän näkemykseni niihin tuhansien opettajien kohtaamiseen, joiden kanssa minulla on ollut mahdollisuus tehdä töitä. YTO ei ole ns. perinteistä ryhmätyötä, jossa vain osa ryhmän jäsenistä toimii aktiivisesti osan toimiessa peukalokyytiläisinä. Mistä siinä sitten on kysymys ja miten oppijat saadaan toimimaan itseohjautuvasti toisiaan auttaen? Siihen yritän antaa vinkkejä tämän koosteen avulla.

Tulen keräämään tähän kategoriaan kokemuksiini perustuvan rakennelman siitä, miten yhteistoiminnallisen oppimisen filosofian ja periaatteiden mukainen työskentely käynnistetään uuden opiskelijaryhmän kanssa. Kyseessä on pitkä, jopa kuukausia kestävä prosessi ennen kuin oppijat sisäistävät mistä on kysymys ja oppivat toimimaan itseohjautuvasti, toisiaan auttaen ja opettaen. Uskon, että se on mahdollista, kun opettaja tietää mitä tekee ja ennen kaikkea miksi? Hyvä opettajaa hallitsee teorian ja käytännön niin hienosti, että voi luottaa intuitioonsa ja heittäytyä prosessiin.

Kouluttajakokemuksistani johtuen otan esimerkit juoksutuksiin ym. aluksi lähinnä aikuiskoulutuksen näkökulmasta, mutta ne on helposti sovellettavissa myös peruskouluun. Rohkenen laittaa tämän luettavaksenne keskeneräisenä, jopa raakileena. Sisältöä tulee lisää joka viikko sitä mukaan, kun suon itselleni aikaa laittaa sitä. Sallikaa siis se, että sisältö elää ja vaihtelee prosessin myötä. Tämän haasteeni onnistumista voi mitata todennäköisesti vuoden 2018 lopussa, jolloin uskon olevani jo melko pitkällä.

1. Mikään ei ole käytännöllisempää kuin hyvä teoria -> teoriataustaa

Tähän alkuun tulen laittamaan muutamia kirjoituksia, joista käy ilmi yhteistoiminnallisen oppimisen filosofia ja periaatteet sovellettuna opetukseen.

Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet  löytyvät kuvana tämän linkin takaa.  (Avaan niitä myöhemmin erikseen eli mitä mikäkin tarkoittaa käytännössä.)

Pyrin perustelemaan miksi kannattaa toimia seuraavassa kirjoituksessa esiteltävän kaavion mukaisesti. Blogisivustoni kaikki tuntisuunnitelmajuoksutukset on rakennettu alla olevassa otteessa esiteltävän kehämallin mukaisesti.

  ”Yhteistoiminnallisen oppimisprosessin suunnittelu” 

Tästä löydät koko teoriaosuuden kirjasta Leppilampi & Piekkari:  Opitaan yhdessä:

Opitaan yhdessä – teoriaosuus

Tämän artikkelin olen julkaissut kirjassa Sahlberg – Sharan (toim.): ”Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja”.

YHTEISTOIMINNALLINEN_OPPIMINEN_AIKUISKOULUTUKSESSA -artikkeli

Seuraavasta linkistä aukeava diasarja ja siihen liittyvä katkelma kirjasta ”Yksinään vai yhteisvoimin” auttaa ymmärtämään, miten opetussuunnitelmaa kannattaa toteuttaa opiskelijoiden kanssa.

Transmissio – transaktio – transformaatio

 

 

TÄHÄN TULEE JATKOSSA MONIA MUITAKIN KIRJOITUKSIA.

 

2. Yhdessä luodut pelisäännöt on edellytys onnistumiselle

Onnistunut yhteinen tekeminen edellyttää aina yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Ne kannattaa sopia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli mielellään tapaamisen alussa. Olen ottanut tavaksi nostaa pelisäännöt esiin ensimmäisten asioiden joukossa. Kun olemme hahmottaneet mitä olemme tekemässä ja mitä tavoittelemme, on pelisääntöjen aika. Tässä kirjoituksessa avaan hyväksi havaitsemaani tapaa jatkokehiteltäväksi. Homma lähtee hyvin liikkeelle näiden keinojen avulla, mutta on hyvä muistaa, että viime kädessä vetäjän persoona ja tapa esitellä asian ratkaisee. ”Mikään toisessa yhteydessä hyväksi havaittu menetelmä ei ole suoraan siirrettävissä toiseen.” Siksi jokaisen täytyy löytää oma tyylinsä toimia. Näillä eväillä päässet kuitenkin vauhtiin.

Yhteisten pelisääntöjen sopiminen on osa positiivisen riippuvuuden rakentamista

 

3. Yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä

Yhteistoiminnallinen oppiminen on filosofia, jonka toteuttaminen vaatii sen soveltajalta vahvaa ammattiaitoa.  Taitava opettaja varioi erilaisia menetelmiä tilanteen mukaan. Pääasia on, että kaikki yhteistoiminnallisen oppimisen 5 keskeistä periaatetta  (tulevat tähän myöhemmin) ovat mukana opetusjakson aikana. Olen koonnut tänne sivustolle muutaman esimerkin YTO:n käytöstä opettamisessa/koulutuksessa/valmentamisessa. Niitä tulee lisää sitä mukaan, kun ehdin niitä tänne siirtämään. Toivon, että innostutte hyödyntämään niitä, keskustelemaan niiden käytöstä, tekemään niitä lisää kollegojenne kanssa. Perustakaa koulujenne verkkosivulle ”pankkeja”, jonne keräätte uusia juttuja kollegojenne kanssa, yhdessä hyödynnettäksi ja parastettavaksi (benchmarking) . Laittakaa hyvä kiertämään, niinkuin minä haluan tehdä kanssanne.

Tähän alle kerään esimerkkimenetelmia, joita jokainen teistä saa mieluusti hyödyntää. Ex-kollegaani Toivo Lonkilaa lainaten totean, että ”vähäisestäkin lainaamisesta olen kiitollinen”.

Yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä

 

3.1. TÄSSÄ LOMAKE AVUKSI SUUNNITTELUUN

Koska suurin hyöty tulee siitä, että suunnittelee omat tuntinsa yhteistoiminnalliseksi, laitan tähän valmiin suunnittelupohjan käyttöönne. Kun noudattaa siinä olevia vaiheita, kaikki YTO:n 5 periaatetta tulevat varmasti huomioiduksi:

Doc-muotoinen lomakepohja tunnin/jakson suunnittelua varten löytyy täältä:

Yhteistoiminnallisen oppimisen tunnin suunnittelurunko

 

Huom!. TÄHÄN KATEGORIAAN TULEE JATKOSSA LISÄÄ JUOKSUTUKSIA.

 

 

4. Harjoituksia, lomakkeita ja lämmittelyjä yhteistoiminnallisen oppimisen juurruttamisen tueksi:

Jokainen tunti/jakso olisi hyvä aloittaa ns. lämmittelyn avulla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelijat olisi tavalla tai toisella saatava henkisesti läsnäolevaksi, valmiina oppimaan uutta. Se edellyttää, että edellisen tunnin ajatukset on pystyttävä jättämään taka-alalle ja valikoiva tarkkaavaisuus kohdistetuksi tulevaan, uuteen asiaan.  Usein mielenkiinto saadaan herätetyksi kokemuksellisen oppimisen mallia hyödyntäen esim. niin, että oppijoille annetaan jokin tehtävä, jolla testataan samalla mitä he tietävät uudesta asiasta ja pidemmälle vietynä, mitä he haluavat siitä tietää/oppia? Se toimii lähes aina, mutta ennen sitä voi olla järkevää lämmitellä porukka jollain muulla tavoin.

Olen keräillyt vuosien saatossa lukemattomia tapoja lämmittelyyn ja laitan niitä nyt tähän parastettavaksenne. Seuraavat harjoitukset on tarkoitettu virittämään mukavaa, viihtyisää ja  avointa opiskeluilmapiiriä sekä aktivoimaan erilaisia oppijoita oppimaan. Niitä voidaan käyttää oppimiskokonaisuuksien alussa tutustumisharjoituksina ja myös opiskelun edetessä kunkin kokoontumiskerran aluksi positiividen riippuvuuden lisäämiseen.  Niitä kannattaa soveltaa ja muunnella oppimisen tavoitteen, sisällön, oppijoiden ja opiskeltavan aihekokonaisuuden mukaan.

 

4.1. TUTUSTUMISHARJOITUKSIA 

Alla olevasta linkistä löytyy erilaisia tutustumisharjoituksia, joiden avulla kehitetään positiivista riippuvuutta, yhteistoiminnallisen oppimisen kivijalkaa. Olen pannut merkille, että tähän asiaan kiinnitetään kovasti huomiota silloin, kun uudet ryhmät muodostetaan. Se ei kuitenkaan riitä. Positiivista riippuvuutta tulee kehittää kaikilla tunneilla, jokaisessa kohtaamisessa. Sen vuoksi kerään sivuilleni keinoja, joilla näin tapahtuu. Tässä kategoriassa esittelen tutustumisharjoituksia. Laitan ainakin toistaiseksi sivustooni joka maanantai uuden tutustumisharjoituksen testattavaksenne.

Tutustumisharjoituksia (päivitetty lisää harjoituksia 19.3.2018)

 

4.2. OPPIMISEN EDISTÄMISHARJOITUKSIA

Tähän kategoriaan laitan erilaisia harjoituksia, joiden avulla voidaan edistää yhteistoiminnallista ja yksilöllistä oppimista, auttaa oppijoita tutustumaan itseensä ja kehittymään haluamissaan asioissa. Oleellista on, että hyödynnetään kokemuksellisen oppimisen mallia etenkin silloin, kun aloitetaan uuden asian opiskelu. ”Opettajan tulee lähteä liikkeelle siitä, missä oppijat ovat eikä siitä missä olettaa heidän olevan.

Oppimisen edistämisen yksi tärkeimpiä asioita on herättää ”intohimo oppimiseen”. Itse olen valmennuksissani ja koulutuksissani korostanut, että opettajan tavoitteena tulee olla tehdä itsensä ”tarpeettomaksi”. Parhaimmillaan se on sitä, että oppijat innostuvat niin kovasti, että opettajasta tulee ohjaaja, joka reflektoi asioita yhdessä oppijoiden kanssa, antaa uusia vinkkejä edetä, korjaa suuntaa tarvittaessa,…

Oppimisen ja kasvun edistäminen – harjoituksia (muokattu 18.3.2018)

 

 

4.3. LÄMMITTELYJÄ, VÄLIPALOJA, PIIRROKSIA,

 

Tästä osiosta tulee materiaalipankki, jolla voidaan herätellä porukkaa hyppäämään teemasta toiseen. Välillä on hyvä irtautua täysin opiskeltavasta asiasta, pidettävä hauskaa tai hyödynnettävä piirroksia osana oppimisen edistämistä. Kerään tämän linkin taakse sellaista materiaalia:

http://asko.leppilampi.com/category/lammittelyt-ja-valipalat/lammittelyt/

 

 

5. Opetuksen kehittämisen huoneentaulu

Laitan tähän vielä linkin huoneentauluun, jota kannattaa lueskella aina silloin tällöin. Yksi hyvä tapa on valita noista yksi kerrallaan kehittämiskohteeksi, kertoa siitä kollegalle ja laittaa toimeksi. Aina parempi, jos saat tukiparisi valitsemaan myös jonkin (mieluiten saman) ja lähdette yhdessä kehittymään. Ja vielä parempi, jos saatte koko opettajakunnan mukaan. Loistavaa pedagogista kehittämistä.

Opetuksen kehittämisen huoneentaulu

 

TAVOITTEENI ON LAITTAA TÄNNE SIVUSTOONI MYÖHEMMIN MYÖS LINKKEJÄ MUILLE TÄTÄ TÄYDENTÄVILLE SIVUILLE.

5,701 total views, 4 views today