Opitaan yhdessä

Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.

Kel onni on, se onnen näyttäköön!

Olen päässyt muutaman vuoden nauttimaan eläkeläiselämän ihanuudesta. Jäin eläkkeelle virallisesti vuonna 2014 täytettyäni 63 vuotta, mutta liityin samalla FB-ryhmään ”Ei koskaan eläkkeelle”.  Käytännössä jatkoin yrittäjänä työn tekoa, mutta jatkuvasti koulutuksia vähentäen, kunnes päädyin tilanteeseen, jossa ”olin vaan” eli keskityin kaikkeen mukavaan. Olen edelleen 67-vuotiaana mukana työkuvioissa, mutta erittäin harvoin, Jos tulee mielenkiintoinen haaste, joka sopii muuhun eläkeläiselämään, saatan lähteä taas riviin. Nytkin lupasin juuri vetää pari päivää esimiesvalmennusta ohjelmassa, jossa olen kouluttanut jo vuosikausia.

Aloitan tällä kirjoituksella juttusarjan, jossa tulen käsittelemään ”onnellisuus”-teemaa omien ja muiden kokemuksien avulla.

Olen ollut sikäli onnellisessa asemassa, että minun ei ole pakko tehdä mitään. Taloudellisesti pärjään riittävän hyvin eli pienet eläkkeemme riittävät pakollisiin menoihimme, kun sukan varresta voi ottaa tarvittaessa ylimääräisiin houkutuksiin.

Nyt, kun en enää tee töitä juuri lainkaan, minulla on ollut mahdollisuus etsiä mielekästä tekemistä ja onnen avaimia sellaisista asioista, mitkä minua kiinnostavat. Kun on tehnyt töitä yli 40 vuotta, ei osaa jäädä täysin lepäämään laakereilla. Jotain mielekästä haluaa tehdä ja niin olen tehnytkin. Olen kokeillut monenlaista kuorolaulusta, mökkeilystä, liikunnasta, lukemisestä, TV:n katselusta ja miesten piiristä matkustamiseen.  Enkä ole laiminlyönyt läheisiänikään vaan perheemme yhteys on ja on ollut tiivistä. Sen lisäksi olen perustanut kavereiden kanssa uuden yrityksen, alkanut jakaa asioita netissä muiden luettavaksi/katsottavaksi jne. Hommaa on riittänyt joskus överiksi asti. 

Alkaessani purkaa tätä onnellisuus-teemaa, mietin olenko ollut onnellinen noissa valitsemissani harrastuksissa ja jos niin miksi? Mikä niissä viehättää? Miksi teen tuollaisia valintoja? Miksi jätän jonkin hyvän harrastuksen taakseni?  Mitä siitä seuraa? Löytyykö onnellisuudelle yhteisiä nimittäjiä eri toimintojen parissa?

 

Miten aion edetä?

 

Koen, että edessäni on mielenkiintoinen matka. Koska olen luonteeltani heittäytyjä, jonkinlainen seikkailija, lähestyn ”onnellisuus”-teemaa satunnaisessa järjestyksessä eli lähden liikkeelle jostain ja etenen sitten johonkin. Heittäydyn siis prosessiin, jonka päättymisestä ja sisällöstä minulla ei ole harmaata aavistusta. Minulla ei ole tavoitteita, ainoastaan päämäärä eli haluan tutkia mikä tekee minut/meidät onnelliseksi?

Otan lähtökohdaksi, että ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”, jolloin saamani virikkeet, teiltä tulevat kommentit, linkit  ja artikkelit, katsomani ja kuuntelemani TV- ja radio-ohjelmat vievät ajatuksiani eteenpäin kohti toivottavasti järkevää päämäärää. Olen aikoinaan oppinut, että ns. ”valikoiva tarkkaavaisuus” ohjaa havaintojamme. Tästä lähtien kaikki, missä esiintyvät sanat ”onni” tai ”onnellisuus” herättävät mielenkiintoni. Toivottavasti tästä tulee onnellinen matka!

Liikkeelle voisi lähteä vaikka seuraavan Eino Leinon runon sanoin:

Laulu onnesta

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Eino Leino

Jäin miettimään, miksi Leino aikoinaan kirjoitti noin. Oletukseni on, että suomalaisten perisynti ”kateus” kummittelee siellä taustalla. Meidän iäkkäämpien kokemukset ja opit ovat sitä, että liikaa ei ole syytä hehkutella onnellamme. Jutut ”naapurikateudesta” ovat meille liiankin tuttuja.

Onneksemme tilanne on muuttunut viime vuosien aikana. Vuoden 2018 alussa julkaistiin tutkimus siitä, että Suomi on maailman onnellisin kansa. Siinä ei taideta kateutta mitata, mutta tulen myöhemmin käsittelemään tuonkin tutkimuksen kriteereitä muiden onnellisuuteen vaikuttavien tekijöiden ohessa

 

Tarvitsen tukeanne!

 

Olkoon tämä johdanto Onnellisuus-sarjaan. Koska olen vannoutunut kokemuksellisen oppimisen teorian/mallin kannattaja, toimisin vastoin ajatteluani, jos en lähtisi liikkeelle teidän kokemuksistanne. Haastan sinut mukaan matkalle ja pyydän suorittamaan yhden tehtävän. 

Olisin kiitollinen, jos kertoisit omista kokemuksistasi onnellisuuden saavuttamisessa tämän kirjoitukseni perässä olevalla keskustelupalstalla. Jos olet kirjoittanut teemasta, laita siihen linkki, jotta voimme lukea ajatuksiasi. Yritän tehdä jonkinlaista koostetta saamistani viesteistä tämän kirjoitussarjan lopuksi. En lupaa kuitenkaan mitään, sillä se voisi aiheuttaa turhaa stressiä 😊

 

TEHTÄVÄ:

Mieti 3-5 sanaa/asiaa, jotka vaikuttavat onnellisuuteen. Kirjoita ne tämän blogikirjoitukseni perään. Kerään vastauksianne ja teen niistä yhteenvedon myöhemmin. Kiitos avusta!

 

Seuraa keskustelua ONNELLISUUS-teemasta  myös Facebook-sivullamme

YHDESSÄ OPPIMINEN

https://www.facebook.com/groups/952255194864539/

 

Seuraava kirjoitus tähän teemaan liittyen ilmestyy 8.3.2019.

 

 

741 total views, 19 views today

Jos koet tämän artikkelin hyödylliseksi, ole hyvä ja jaa sitä eteenpäin, kiitos!

8 Comments

  1. Onnellisuus tuntuu kehossa. Se virtaa kehon läpi kuin lämmin, pulppuava puro ja tuottaa mielihyvää. Onnellisuus saa aikaan levollisen, turvallisen ja erittäin myönteisen olon – kaikki on mitä parhain päin tässä ja nyt. Annan kehon kertoa ja nautin.

    Kehon kertoma onnellisuus tulee niin metsässä, laiturilla, kotisohvalla, luennoidessani, opettaessani kuin ystävien ja läheisten kanssa. Olen opetellut kuuntelemaan kehoni viestejä ja olen huomannut kuinka elämän kiireessä ne ovat jääneet aikaisemmin aivan liian usein kuulematta ja tuntematta.

    • Hieno näkökulma ja kirjoitus Anne. Helppo yhtyä noihin ajatuksiisi. Itse korn, että tunnen onneni hymynä kasvoilla ja kuulen itseni sanova ”kiitos”. Tällaisia hetkiä onneksi tulee usein.

  2. Onnellisuus kumpuaa siitä, että voi viettää aikaa läheisten, tärkeiden ihmisten seurassa. Onni tulee siitä, että tuntee itsensä hyväksytyksi joukkoon. Tunne, että on tärkeä toisille, ilo ja onni siitä, että saa olla kontaktissa toisiin. Onnellisuuden perusydin on mielestäni myös sitä, että tuntee itsensä, tietää epätäydellisyytensä ja kuitenkin hyväksyy sen osana itseään. Onni syntyy myös menetyksistä. Niiden myötä onnellisuus lisääntyy. Tajuntaan kumpuaa tieto siitä, että NYT on juuri paras hetki! Huomaa hetkien tärkeyden, ihan arjessakin ja ehkä juuri arjessa.

  3. Sinikka Viitala

    maaliskuu 2, 2019 at 08:20

    Kalenteroimaton aika
    Taivaan värit
    Lasten aito ilo
    Luonto; luonnon vuodenajat
    Läheisten hyvä olo; oman vanhuksen hyvä hoitopaikka

  4. Suhteet läheisiin, mielekäs työ, riittävä vapaa-aika, mahdollisuus hiljentymiseen, taloudellinen turva

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

© 2019 Opitaan yhdessä

Theme by Anders NorenUp ↑