My CMS

Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.

Category: OPETTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ (page 2 of 10)

Tässä on opettamiseen liittyviä menetelmäkortteja ja kikkoja.

Oppimisen ja kasvun edistäminen – harjoituksia (muokattu 10.5.2018)

Olen kerännyt tähän harjoituksia, joiden avulla on mahdollista luoda entistä parempaa oppimisympäristöä, auttaa osallistujia tutustumaan itseensä, asettamaan kehittymistavoitteita (yksityisiä ja yhteisiä).  Toivottavasti saat juonen päästä kiinni niin, että voit kehittää niitä lisää esim. kollegojesi kanssa. 

Nyt on teidän vuoronne. Antakaa oppilaillenne tehtäväksi miettiä aluksi yksi, sitten pareittain ja lopulta ryhmissä jokin/joitakin harjoituksia, jotka edistävät oppimista, auttavat keskittymään, lisäävät opiskelumotivaatiota. Antakaa luovuudelle tilaa ja kokeilkaa hullujakin ideoita. Pitäkää hauskaa, sillä se edistää oppimista! Kiitos Anne Saveliukselle, joka lähetti ensimmäisen oman sovelluksensa. (ks. harjoitus 9)

Sitten kun sinulla, arvoisa lukijani, on joitain tänne sopivia harjoituksia, ottaisin niitä mielelläni vastaan. Kuvailkaa mahdollisimman tarkoin miten homma etenee ja kertokaa, miten se mielestänne toimii, miten sitä voisi kehittää,… Lähettäkää ne sähköpostiini asko@leppilampi.com, jotta voin laittaa ne mukaan tähän koosteeseen kaikkien kokeiltavaksi ja kehitettäväksi. Laita tekijöiden nimet mukaan, jotta voin oheistaa sen julkaisuun mukaan. Kiitos jo ennakkoon!

Continue reading

5,958 total views, 8 views today

Ryhmäkonsultointiharjoitus pedagogisen keskustelun tueksi

Yksi tapa pedagogisen keskustelun käynnistämiseen on saada opettajat keskustelemaan aineryhmien sisällä ja/tai välillä arjen opetustyöhön liittyvistä ongelmista ja ideoista tässä esimerkissä esiteltävän ryhmäkonsultaatioharjoituksen avulla. Onnistuessaan harjoitus avaa jonkin tien kohti aineryhmien yli menevää yhteistyötä opettajien tutustuessa kollegoihin pedagogisten keskustelujen avulla. Usein esteenä uusille yhteistyökumppaneille ovat pinttyneet tavat ja ”leimat otsassa” vaikka perussyynä voi olla, ettei tunne ”todellista” kollegaansa vaikka olisi ollut hänen kanssaan töissä vuosikausia. Tällaisen toiminnan etätavoitteena on hyvä pitää ennakkoluulotonta arjen yhteistyön kehittämistä. Continue reading

813 total views, no views today

Yhteistoiminnallinen oppiminen ja koulun organisaatio (Shachar & Sharan)

Tästä voitte lukea hyvän yhteistoiminnallista oppimista ja kouluorganiaation kehittämistä käsittelevän artikkelin. Artikkeli on otos Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirjasta (WSOY 2004).

Olemme tehneet paljon yhteistyötä israelilaisten Hanna Shacharin ja Shlomo Sharanin kanssa. Yael ja Shlomo Sharan ovat kehittäneet ns. ryhmätutkimusta kotimaassaan, jossa monikulttuurisuus ja haastavat oppilasryhmät ovat arkea. Israelissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu yhteistoiminnallisen oppimisen merkittävät vaikutukset etenkin heikkojen ja keskinkertaisten oppijoiden koulumenestykseen.

Artikkeli aukeaa tästä alta:

Yhteistoiminnallinen oppiminen ja koulun organisaatio_artikkeli

 

Pyydän anteeksi, että kopio on väärässä asennossa, mutta keksit varmasti keinon lukea sen 🙂

741 total views, no views today

Oppimisen ja kasvun edistäminen 9: Oppilaat suunnittelevat opetusta

Tässä on ensimmäinen teiltä lukijoilta saamani esimerkki. Olen erittäin kiitollinen siitä, että lähdette mukaan ”talkoisiin” ja tuotte oivalluksianne esiin. Siitä hyötyvät kaikki! Tämä harjoitus kuuluu kategoriaan oppimisen ja kasvun edistäminen. Mielestäni alla olevassa esimerkissä toteutuu transformaatio varsin hienosti. Kiitos Anne Sovelius! Continue reading

165 total views, 3 views today

Pedagoginen keskustelu II

Tässä toisessa pedagogisen keskustelun menetelmällisessä esimerkissä olen ottanut lähtökohdaksi yhteistoiminnallisen oppimisen filosofian mukaisesti toteutettavan oppimisprosessin ns. palapelityöskentelyn avulla. Ajatukseni on, että opettajat saavat omien kokemuksiensa kautta rohkeutta toteuttaa vaihtelevia YTO-menetelmiä myös oppijoiden kanssa. Tavoite on, että yhteinen kokemus herättäisi arvioivaa keskustelua koulun pedagogisesta tilanteesta. Päävastuu keskustelun herättämisestä ja rakenteiden luomisesta on rehtorilla/pedagogisella johtajalla. Etätavoite on, että jokainen kantaa jatkossa 100 % vastuun siitä, että omassa koulussa käydään säännöllisesti pedagogista keskustelua. Ihanne on, että rehtori tekisi itsensä ”tarpeettomaksi”, jolloin keskusteluista ja jatkuvasta opetuksen reflektiosta tulisi koulun arkirutiini. Olisiko tässä esimerkissä aineksia käynnistämään tuo prosessi? Continue reading

4,266 total views, no views today

Older posts Newer posts

© 2018 My CMS

Theme by Anders NorenUp ↑