Opitaan yhdessä

Asko Leppilammen kirjoituksia ym. materiaalia opetuksen, koulutuksen ja johtajuuden tueksi.

Category: Erilaisia opetusmenetelmiä (page 1 of 3)

Oppimisen ja kasvun edistäminen – Hyvien käytänteiden jakaminen

Tämä harjoitus on jatkoa kategoriaan ”Oppimisen ja kasvun edistäminen”.

 

 Harjoitus 10: Hyvien käytänteiden jakaminen

Tämä harjoitus tuo osallistujat osallistujat henkisesti paikalle, kun tavoitteena on miettiä esim. koulun opetuksen  tai yrityksessä asiakastapaamisen kehittämistä:

1. Jokainen valitsee itselleen parin, jonka kanssa tekee harvoin tai ei koskaan yhteistyötä.
2. Molemmat kertovat opetus-/oppimiskokemuksen (tai kokemuksen hyvästä asiakaskohtaamisesta), jonka aikana oppijat innostuivat todella paljon opiskelemaan ja perustelee miksi. Pari kuuntelee tarkasti ja valmistautuu laittamaan hyvän kiertämään. (5 min)
3. Yhdistetään 2 paria. Jokainen kertoo ryhmässä sen, mitä kuuli pariltaan. Ryhmä pohtii kuulemaansa ja valitsee 3-4 syytä motivoitumiseen. Kukin valmistautuu raportoimaan muille ryhmän valinnat perusteluineen. (10 min)
4. Ryhmissä otetaan jako neljään.
5. Vetäjä kyselee joltain ryhmältä YHDEN motivoimiskeinon (tai hyvän asiakaskohtaamisen) ja perustelun esim. niin, että numero 2 vastaa.
6. Tämä toistetaan muutaman kerran ryhmää vaihtaen niin, että keino/kokemus on joku muu kuin jo mainittu.
7. Keinot kirjataan, jonka jälkeen etsitään 2-3, joita lähdetään testaamaan omassa työssä.
8. Sovitaan milloin asiaan palataan vaihtamaan kokemuksia ja miettimään seuraavia askelia.

 

Kooste näistä harjoituksista löytyy täältä:

Oppimisen ja kasvun edistäminen – harjoituksia (muokattu 3.5.2018)

927 total views, no views today

Ryhmäkonsultointiharjoitus pedagogisen keskustelun tueksi

Yksi tapa pedagogisen keskustelun käynnistämiseen on saada opettajat keskustelemaan aineryhmien sisällä ja/tai välillä arjen opetustyöhön liittyvistä ongelmista ja ideoista tässä esimerkissä esiteltävän ryhmäkonsultaatioharjoituksen avulla. Onnistuessaan harjoitus avaa jonkin tien kohti aineryhmien yli menevää yhteistyötä opettajien tutustuessa kollegoihin pedagogisten keskustelujen avulla. Usein esteenä uusille yhteistyökumppaneille ovat pinttyneet tavat ja ”leimat otsassa” vaikka perussyynä voi olla, ettei tunne ”todellista” kollegaansa vaikka olisi ollut hänen kanssaan töissä vuosikausia. Tällaisen toiminnan etätavoitteena on hyvä pitää ennakkoluulotonta arjen yhteistyön kehittämistä. Continue reading

1,062 total views, no views today

Pedagoginen keskustelu II

Tässä toisessa pedagogisen keskustelun menetelmällisessä esimerkissä olen ottanut lähtökohdaksi yhteistoiminnallisen oppimisen filosofian mukaisesti toteutettavan oppimisprosessin ns. palapelityöskentelyn avulla. Ajatukseni on, että opettajat saavat omien kokemuksiensa kautta rohkeutta toteuttaa vaihtelevia YTO-menetelmiä myös oppijoiden kanssa. Tavoite on, että yhteinen kokemus herättäisi arvioivaa keskustelua koulun pedagogisesta tilanteesta. Päävastuu keskustelun herättämisestä ja rakenteiden luomisesta on rehtorilla/pedagogisella johtajalla. Etätavoite on, että jokainen kantaa jatkossa 100 % vastuun siitä, että omassa koulussa käydään säännöllisesti pedagogista keskustelua. Ihanne on, että rehtori tekisi itsensä ”tarpeettomaksi”, jolloin keskusteluista ja jatkuvasta opetuksen reflektiosta tulisi koulun arkirutiini. Olisiko tässä esimerkissä aineksia käynnistämään tuo prosessi? Continue reading

4,512 total views, no views today

Pedagoginen keskustelu I

Olin mukana edellisen opetussuunnitelmaprosessin arvioinnissa, jonka pohjalta syntyi kaikkien aikojen paras ja vaativin OPS. Arvioinnissa kävi ilmi, että opettajat kokivat vallitsevaan oppimiskäsitykseen liittyvät asiat yhtenä haastavimmista teemoista opetussuunnitelman toteuttamisessa. Myös kokemus on osoittanut, että kouluissa käydään aivan liian vähän pedagogista keskustelua. Herää tietysti kysymys, mistä on kysymys? Miksi pedagogiikasta puhuminen kollegoiden kanssa koetaan niin vaikeaksi ja vieraaksi? Usein hidasteena on, että koulun toimintakulttuuriin ei ole koskaan kuulunut aito, reflektoiva pedagoginen keskustelu, jossa vallitsevat käytänteet haastetaan aidosti. Mitä asialle voisi tehdä? Continue reading

6,198 total views, 6 views today

Fiilisjana sopii ”moneen lähtöön”: oppilaiden itsearviointi

Fiilisjana on menetelmä, joka sopii opetukseen tunnin/jakson alkuun tai loppuun. Sen avulla voi nopeasti kartoittaa myös millä mielellä työyhteisön henkilöstö tulee kokoukseen/koulutukseen ja/tai lähtee sieltä pois. Se on yksi eniten käyttämiäni menetelmiä yhteistoiminnallisen oppimisen/johtamisen periaattein vetämissäni koulutuksissa/valmennuksissa. Fiilisjanan avulla on helppoa saada kaikki mukaan keskusteluun. Parhaimmillaan se saa porukan hyvälle mielelle, kun on esim. päässyt kertomaan millaisella mielellä tuli mukaan tunnille/koulutukseen. Jo pelkkä kertominen toimii usein tunteen purkuna ja laukaisee negatiivisen tunteen, jonka jälkeen voi keskittyä oppimaan. Vaarana on, että se voi myös aikaansaada negatiivista kierrettä, joka leviää koko porukkaan. Kannattaa lähteä liikkeelle sellaisista väittämistä, jotka eivät mene liian ”syvälle”.  Continue reading

1,083 total views, 12 views today

Older posts

© 2018 Opitaan yhdessä

Theme by Anders NorenUp ↑